Energia 2016 - messut Tampereella

Benet on mukana Energia 2016 messuilla. Tervetuloa osastollemme E711. Osastolta löytdät myös Jyväskylän ammattikorkeakoulun ja Säätötuli Oy:n.

Lue lisää

Onnistunut lämpöpumppuhanke

Linkki esitteeseen  [tästä] Maalämpö on oikeassa paikassa ja oikein toteutettuna edullinen, helppohoitoinen ja ympäristöä säästävä lämmitysmuoto. Koska maalämpöjärjestelmän hankintakustannukset ovat korkeat, on tärkeää, että hankkeessa onnistutaan kerralla. Esitteestä löydät Benetin vinkit o

Lue lisää

Ilmoittaudu mukaan!

Biotalous 2015 on aihetta kokonaisvaltaisesti käsittelevä seminaari. Ohjelma [tästä] Ilmoittautudu mukaan [tästä] Tietoa osallistumismaksusta [tästä]

Lue lisää

Apua lämmitysjärjestelmän hankintaan

Maalämpö on oikeassa paikassa edullinen ja helppohoitoinen lämmitysmuoto. Maalämpötoimittajat tarjoavat kokonaispalvelua, missä kaikki tarpeellinen voidaan ostaa yhdellä sopimuksella. Tästä huolimatta maalämpöjärjestelmän ostamisessa onnistuminen ei ole itsestäänselvyys. Järjestelmän oikea mitoi

Lue lisää

Keski-Suomen Energiatoimiston Lauri Penttinen valittu SuLVI:n vuoden kouluttajaksi

Keski-Suomen Energiatoimiston Lauri Penttinen valittu SuLVI:n vuoden kouluttajaksi Suomen LVI-liitto, SuLVI ry on valinnut Keski-Suomen Energiatoimiston Lauri Penttisen vuoden 2013 kouluttajaksi. Vuonna 2013 SuLVI:n koulutusten painopiste oli vahvasti energiatehokkuuden ja energiatodistust

Lue lisää

AEBIOMin avoin kirje EU:n jäsenvaltioiden päämiehille ja hallituksille

Lue koko kirje  [tästä] Open letter to EU’s Heads of State and Government Crisis in Ukraine and energy dependency: investing in renewables for heating and cooling will bring security of supply and more competitiveness EU

Lue lisää

Energiaa tuotettiin puupolttoaineilla aiempaa enemmän

Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan noin 710 petajoulea (PJ) vuoden ensimmäisellä vuosipuoliskolla, mikä oli prosentin enemmän kuin vuotta aiemmin 2012. Sähkön kulutus oli 43,4 terawattituntia (TWh), mikä oli lähes samalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Sähkön nettot

Lue lisää

Ylijohtaja Härmälä: Kaukolämmön kehittäminen turvattava myös jatkossa

– Kehittynyt kaukolämpöjärjestelmä on suurin panos, jolla Suomi osallistuu maailman ilmastotalkoisiin. Tämänkin takia järjestelmän kehittäminen on turvattava myös jatkossa. Yhdistetyn sähkön- ja lämmöntuotannon (CHP) osuus lämmöntuotannossa on pidettävä korkeana, rakennusastetta on nostettava ja p

Lue lisää

Stora Enso investoi maailmanluokan biojalostamoon Sunilassa

Stora Enso on päättänyt investoida 32 miljoonaa euroa rakentaakseen maailmanluokan biojalostamon Sunilan sellutehtaalle Suomeen. Investointi vähentää tehtaan hiilidioksidipäästöjä korvaamalla jopa 90 prosenttia maakaasusta ligniinillä, joka on erotettu mustalipeästä. Investointi on ensimmäinen ask

Lue lisää

Sitra ja Jyväskylän kaupunki valitsivat 15 resurssiviisasta ideaa

Kokeiluissa pyritään esimerkiksi vähentämään ruokahävikkiä, tehostamaan tilankäyttöä ja korjaamaan vanhoja tavaroita. Sitra ja Jyväskylän kaupunki ovat valinneet keväällä järjestetyn ideahaun 210 idean joukosta 15 resurssiviisasta ideaa, jotka jalostetaan Jyväskylässä tämän vuoden aikana toteut

Lue lisää

Lämmitystapojen vertailulaskuri - tarkoitus, käyttö ja tekijät


Laskurin tarkoitus ja kohderyhmä

Lämmitystapojen vertailulaskuri on tehty avustamaan rakennusten lämmitystapojen vertailussa. Laskurin tarkoituksena on tarjota puolueetonta ja vertailukelpoista tietoa eri lämmitystavoista sekä niiden kustannuksista. Tavoitteena on myös antaa kokonaisvaltaista tietoa lämmitystavoista yksittäisten laitteiden tai järjestelmän osien sijaan.

Kustannustietojen ohella laskuri tarjoaa kuvauksia eri lämmitystapojen ominaisuuksista. Laskurin ensisijainen kohderyhmä ovat uusien pientalojen rakentajat ja vanhojen talojen remontoijat. Annetut ohjearvot on suunnattu pientaloille ja esitäytetyt tiedot on tehty vastaamaan uusien pientalojen lämmitystapojen keskimääräisiä kustannuksia ja toiminta-arvoja. Laskuria voidaan kuitenkin periaatteessa käyttää myös muunkin kokoisille ja tyyppisille rakennuksille.

Lämmitystapojen vertailu ja laskurin käyttö

Laskurissa on huomioitu pientalojen yleisimpiä pää- ja tukilämmitystapoja. Liiallisen monimutkaisuuden välttämiseksi eri lämmitystapojen yhdistelmistä on valittu mukaan vain taloudellisesti kannattavimpia. Esimerkiksi jos käytössä on käyttökustannuksiltaan edullinen lämmitystapa kuten maalämpö tai pellettilämmitys, on erilaisten tukilämmitysten lisääminen vähemmän kannattavaa kuin öljy- tai sähkölämmityksessä.

Laskurin käyttö aloitetaan valitsemalla päälämmitystapa, jonka lisäksi voidaan valita mahdollisia täydentäviä tukilämmityksiä. Laskuri ottaa mukaan tarkasteluun sekä päälämmitystavan yksinään että valittujen tukilämmitysten kanssa, jolloin voidaan paremmin vertailla kuinka tukilämmitykset vähentävät energiakustannuksia. Vastaavasti kun valitaan sähkö- tai öljylämmityksen ohella toimiva poistoilma- tai ilmavesilämpöpumppu, ottaa laskuri mukaan tarkasteluun myös sähkö- tai öljylämmityksen. Tällöin voidaan paremmin vertailla millaista hyötyä lämpöpumpun lisääminen tuo verrattuna sähkö- tai öljylämmityksen kustannuksiin.

Energiakustannusten laskennan pohjana laskuri käyttää talon vuotuista lämmitysenergian kulutusta. Kun syötät laskuriin pyydetyt rakennuksen tiedot, arvioi laskuri talosi kulutuksen laskennallisesti rakentamisajankohdan ja energiatehokkuuden mukaan määräytyvien ominaiskulutusten avulla. Vaihtoehtoisesti voit syöttää laskuriin talosi vuosikulutuksen. Jos olet valinnut vertailuun öljylämmityksen voit syöttää talosi vuotuisen öljynkulutuksen, jos taas sähkölämmityksen voit syöttää talosi vuotuisen sähkön kokonaiskulutuksen josta laskuri arvioi lämmitykseen käytettävän sähkön osuuden.

Lämmitystapojen investoinnit tehdään jopa kymmeniksi vuosiksi eteenpäin. Tämän vuoksi laskuri mahdollistaa myös tulevaisuuden energianhintojen kehityksen huomioon ottamisen. Tämä tehdään laskemalla tulevien vuosien energiakustannuksia arvioitujen energianhintojen nousuvauhdin mukaan (prosenttia vuodessa). Energianhintojen nousuvauhdin oletusarvoina laskurissa käytetään tilastoihin perustuvia arvoja eri energiamuotojen hintojen kehityksestä viimeisen 10 vuoden ajalta.

Laskurissa esitetyt oletusarvot lämpöpumppujen hyötysuhteista ja toiminnasta perustuvat ympäristöministeriön laskentaohjeeseen D5 (2012), sekä Motivalta saatuihin tietoihin ja kokemuksiin.

Laskurin tekijät ja taustaa

Laskurin tekemisestä ovat vastanneet Keski-Suomen Energiatoimisto (www.kesto.fi) ja Jyväskylän ammattikorkeakoulu (www.jamk.fi). Laskuri on tehty Motiva Oy:n tilauksesta ja ohjauksessa, kuluttajien energianeuvonnan käyttöön. Laskurin internet-toteutuksesta vastaa Atlantis Consulting Oy.

Lämmityslaskurin kehitystyön pohjana on toiminut JAMK:n, Jyväskylä Innovation Oy:n ja VTT:n toimesta tehty Heating Tool -laskuri, joka laadittiin osana EU:n IEE-ohjelman BioHousing-hanketta (BioHousing Heating Tool).

Lisätietoja:
Motiva Oy: Sami Seuna (sami.seuna@motiva.fi) ja Päivi Suur-Uski (paivi.suur-uski@motiva.fi)
Keski-Suomen Energiatoimisto: Lauri Penttinen (energianeuvonta@kesto.fi)
JAMK: Tapani Sauranen (tapani.sauranen@jamk.fi)