takaisin



Kati Ruohomäki

Suomalaiset kuluttajat ja yritykset voivat joutua jopa 500 miljoonan euron lisälaskun maksajiksi EU:n ankarien säästötavoitteiden takia. Suomi ei edes saa hyvitystä jo tehdyistä tehostustoimista, kerrotaan torstaina ilmestyvässä Prima-lehdessä.

Uuden energiatehokkuusdirektiivin taustalla on EU:n ohjeellinen tavoite tehostaa kokonaisenergian käyttöä 20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Direktiivi kattaa energian tuotannon ja käytön sekä julkisella että yksityisellä sektorilla.

Direktiivi velvoittaa EU-maita ottamaan käyttöön kansalliset velvoitejärjestelmät tai niitä vastaavia muita toimia. Käytännössä velvoitejärjestelmä edellyttää, että energiayhtiöiden vastuulla on löytää asiakkaidensa energiankäytöstä 1,5 prosentin säästöt vuosittain. Prosenttiosuus lasketaan energiayhtiöiden vuosimyynnistä tai -jakelusta. Velvoite ei koske liikennepolttoaineita.

Velvoitejärjestelmän yhteydessä viitataan myös muihin toteutustapoihin.

- Suomessa on käytössä laaja energiatehokkuussopimusjärjestelmä, joten olisi järkevää ja myös mahdollista jatkaa samalla pohjalla. Silloin vältyttäisiin uuden järjestelmän luomiselta ja voitaisiin keskittää voimat kustannustehokkaiden lisäsäästöjen etsintään valmiilla sabluunalla, toteaa EK:n asiantuntija Kati Ruohomäki.

Yhä kalliimpaa jatkotehostamista


Jäsenmaat saavat mahdollisuuden pienentää 1,5 prosentin vuositavoitetta enintään neljänneksellä. Tavoitetta saa alentaa näillä keinoilla: tavoitetta nostetaan portaittain yhdestä prosentista 1,5 prosenttiin ajalla 2014–2020, päästökauppasektorin energiankäyttö rajataan ulos myydystä energiasta, energian siirron tehostuminen huomioidaan tai vuosina 2009–2013 tehdyt tehostamistoimet huomioidaan.

- Suomen tapauksessa tämä neljänneksen joustovara täyttyy jo portaittaisen tavoitteen noston ja päästökauppasektorin energiankäytön muodossa. Suomi ei siis saa hyvitystä ennen vuotta 2014 toteutetuista tehostustoimista, Ruohomäki huomauttaa.

Tähän asti Suomi on parantanut energiatehokkuuttaan vapaaehtoisten energiatehokkuussopimusten avulla, joiden laajuudessa Suomi on maailman kärjessä. Toiminta on ollut tuloksellista: elinkeinoelämän sopimusyrityksissä on karttunut 5,3 terawattitunnin vuosisäästöt 2008–2011. Tämäkään hyvä eteneminen ei riitä kuin puoleen nyt vaaditusta säästövauhdista.

Koska kustannustehokkaimmat säästöt on meillä jo pitkälti tehty, jatkotoimet ovat Suomelle aiempaa kalliimpia. Tämä merkitsee työ- ja elinkeinoministeriön mukaan kaikille energian käyttäjille 300–500 miljoonan euron kustannusta, joka aiheutuu tarvittavista lisäinvestoinneista.

Energiatehokkuuden parantaminen on ehdottoman tärkeää energialaskun kurissapitämiseksi ja päästöjen vähentämiseksi, mutta sitä ei voi vaatia tehtäväksi hinnalla millä hyvänsä.

Linkki energiatehokkuusdirektiiviin

10.12.2012