takaisin

Suomen ympäristökeskus, Kuluttajatutkimuskeskus ja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus tiedottavat

 

Asumisen, henkilöliikenteen ja ruoan kasvihuonekaasupäästöjä voidaan vuoteen 2020 mennessä vähentää vuosittain noin 4,5 miljoonalla tonnilla. Asumisessa merkittävimmät päästövähennysmahdollisuudet liittyvät energiakorjauksiin, jonka lisäksi merkittäviä päästösäästöjä syntyisi lämmön ja sähkön säästöstä sekä energiatehokkaiden laitteiden käytön edistämisestä. Liikenteessä päästöjä leikkaisi tehokkaimmin auto- ja polttoaineverojen kiristäminen ja tienkäyttömaksut. Ruuasta aiheutuvia päästöjä vähentäisi vähähiilisen ruokavalion edistäminen julkishallinnon ja yksityissektorin tuottamissa ruokapalveluissa sekä syömäkelpoisen ruuan hävikin pienentäminen.

Tähän tulokseen päätyivät Suomen ympäristökeskus (SYKE), Kuluttajatutkimuskeskus ja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT), jotka selvittivät mahdollisuuksia vähentää asumisesta, henkilöliikenteestä ja ruoasta aiheutuvia kasvihuonekaasupäästöjä. Tutkijat pitävät tulosta merkittävänä Suomen päästövähennystavoitteiden kannalta. Tällä hetkellä Suomen kokonaispäästöt ovat noin 70 miljoonaa tonnia. Asumisen, henkilöliikenteen ja ruoan aiheuttamat päästöt Suomessa ovat yhteensä yli 23 miljoonaa tonnia. Kun mukaan lasketaan tuotteiden elinkaaren aikaiset päästöt myös maailmalla, päästöt ovat 35 miljoona tonnia.

Selvityksen mukaan kulutukseen ja tuotteisiin liittyviä ilmastopolitiikan ohjauskeinoja on tähän asti kehitetty ensisijaisesti muista kuin ilmastopolitiikan lähtökohdista. Ilmastovaikutuksiltaan merkittävät poliittiset ja hallinnolliset päätökset on valmisteltu toisistaan irrallaan eri hallinnonaloilla. Ohjauksen yhteensopivuutta vaikeuttaa myös se, että kansalaisten kulutusta ohjaavat päätökset on kehitetty eri aikoina ja eri lähtökohdista.

Selvityksessä esitetään valtionhallinnon sisäisen yhteistyön vahvistamista esimerkiksi politiikkaohjelmien ja ministeriöiden yhteisten tulostavoitteiden avulla. Esimerkiksi asumisen ja liikenteen välillä on monia yhteyksiä, kuten yhdyskuntarakenteen vaikutus asumisen tarvitsemaan energiatuotantoon ja liikennetarpeeseen.

Valintoja ohjaavat tehokkaimmin määräykset, verot, avustukset ja tieto

Tutkijoiden mukaan asumisessa olisi saavutettavissa kahden miljoonan tonnin päästövähennykset. Lämmitysjärjestelmämuutosten ja energiakorjausten osuus päästövähennyspotentiaalista on 1,3 miljoonaa tonnia, lämmön ja sähkön säästöstä energiaviisailla asumistavoilla koituisi 0,36 miljoonan tonnin vuotuinen päästövähennys ja energiatehokkaiden laitteiden käytön edistämisestä 0,34 miljoonan tonnin vähenemä. Tehokkaimpia keinoja valintojen ohjaamiseksi ovat tutkijoiden mielestä peruskorjausten rakentamismääräykset, energiatodistus, energia-avustukset ja energiaverot. Tärkeitä ovat myös ihmisten lisääntyvä tietoisuus kotinsa ilmastovaikutuksista ja energian hintakehityksestä samoin kuin energiapalvelujen tarjonnan paraneminen. 

Henkilöliikenteessä merkittävin päästövähennys, 2,1 miljoonaa tonnia, saataisiin auto- ja polttoaineverotusta kiristämällä ja ottamalla tienkäyttömaksut käyttöön. Päätöksen hyväksyttävyyden kannalta on olennaista, että samanaikaisesti parannetaan mahdollisuuksia liikennevälineen valintaan joukkoliikenteen palveluja lisäämällä sekä edistämällä pyöräilyä ja jalankulkua.  

Ruokaan kohdistuvat ohjauskeinot vähentäisivät päästöjä Suomen alueella 0,3 miljoonaa tonnia. Keinot, joilla julkishallinnon ruokapalveluissa edistetään vähähiilistä ruokavaliota, tulisi ulottaa myös yksityissektorin tuottamiin ruokapalveluihin. Tutkijat ovat myös selvittäneet keinoja ruoan arvostuksen palauttamiseksi. Pyrkimyksenä olisi vähentää syömäkelpoisen ruoan päätymistä jätteeksi osana alueellisesti järkevää ja paikallistaloutta vahvistavaa ruokajärjestelmää.

Tutkimusraportti ja hankkeen sivu

Hanke 'Ilmastonmuutoksen hillintä kestävän kulutuksen avulla: ruokaan, asumiseen ja liikenteeseen liittyvien ohjauskeinojen arviointi' (KUILU) kuului sektoritutkimuksen neuvottelukunnan ilmastopolitiikkaa tukevaan tutkimuskokonaisuuteen (SETUILMU). Hankkeella tuettiin Kestävän kulutuksen ja tuotannon työryhmän (KULTU) ohjelmavalmistelua.

Lisätietoja

Erikoistutkija Ari Nissinen, Suomen ympäristökeskus, puh. 0400 148 813, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Tutkimusprofessori Eva Heiskanen, Kuluttajatutkimuskeskus, puh. 010 605 9005, 050 321 0190, etunimi.sukunimi@kuluttajatutkimuskeskus.fi

Ekonomisti Elina Berghäll, Valtion taloudellinen tutkimuskeskus, puh. 040 304 5511, etunimi.sukunimi@vatt.fi

Tutkimusprofessori Adriaan Perrels, Ilmatieteen laitos, 050 583 8575, etunimi.sukunimi@fmi.fi

24.5.2012