takaisin

Rakennusten energiatodistusten uudistamista koskeva lakiesitys lähtee tänään 19. huhtikuuta lausuntokierrokselle. Keskeinen muutos koskee vanhoja pientaloja, jotka uudistuksen myötä tulisivat vaiheittain energiatodistuksen piiriin.

Energiatodistus on työkalu, jonka avulla voi vertailla ja parantaa rakennusten energiatehokkuutta. Se on ollut Suomessa käytössä vuodesta 2008 lähtien uudisrakentamisessa sekä suurissa rakennuksissa. Nykyisen lain mukaan rakennuksen omistajan on hankittava energiatodistus silloin, kun rakennus tai sen osa otetaan käyttöön, myydään tai vuokrataan. Energiatodistuksen hankkiminen ennen vuotta 2008 valmistuneelle omakotitalolle ja enintään kuuden asunnon asuinrakennukselle on ollut tähän asti vapaaehtoista. Jatkossa energiatodistus tarvittaisiin vanhoissa pientaloissa, kuten muissakin rakennuksissa, rakennuksen tai huoneiston myynnin tai vuokrauksen yhteydessä sekä uudisrakentamisessa.

Uudistuksen myötä myös vanhan pientalon vuokraaja tai ostaja voisi jatkossa arvioida kohdetta energiatehokkuuden näkökulmasta. Lisäksi energiatodistus sisältäisi kyseiselle rakennukselle laadittuja suosituksia energiatehokkuuden parantamiseen. Pientalojen energiankulutuksella on merkitystä, sillä niiden osuus rakennusten energiankulutuksesta on 27 %.  Kaiken kaikkiaan rakennuksissa kuluu jopa 40 % energian kokonaiskulutuksesta Suomessa.

Lakiluonnoksessa ehdotetaan kolmen vuoden siirtymäaikaa ennen vuotta 1960 rakennetuille pientaloille sekä lyhyempiä siirtymäaikoja muutamille muun käyttötarkoituksen mukaisille rakennuksille. Energiatodistusta ei tarvita muun muassa loma-asunnoille, suojelluille tai pienille, alle 50 m² kokoisille rakennuksille.

Energialuokitus näkyville myynti- ja vuokrausilmoituksiin

Ympäristöministeriön valmistelema uudistus on osa EU:n uusitun rakennusten energiatehokkuusdirektiivin kansallista toimeenpanoa. Lisäksi uudistus pohjautuu 1.7.2012 voimaan tuleviin uudisrakentamisen energiamääräyksiin.

Rakennuksen energiatehokkuus määriteltäisiin energiatodistuksessa samalla tavalla kuin uudisrakentamisen energiamääräyksissä. Rakennuksen energialuokitus tulisi pohjautumaan rakennuksen E-lukuun, joka koostuu rakennuksen laskennallisesta vuotuisesta ostoenergiankulutuksesta painotettuna eri energiamuotojen kertoimilla. Siten energiatodistus tarjoaa rakennuksen energiatehokkuudesta tietoa, joka ei ole riippuvainen käyttäjien käyttötottumuksista. Vastaava vertailumenettely on käytössä esimerkiksi kodinkoneiden energiamerkinnöissä.

Uudistuksen myötä rakennuksen energialuokka (A-G) tulisi ilmoittaa myynti- ja vuokrausilmoituksissa. Lisäksi energiatodistus tulisi laittaa näkyville suurissa rakennuksissa, joissa yleisöpalvelutilojen koko on yli 500 m².

Pätevöityneet tekijät ja yhtenäinen tekotapa

Uudistuksen myötä todistuksen voi laatia vain pätevöitynyt, kokeen läpäissyt tekijä. Todistusten laatua ja todistusten tekijöitä valvottaisiin perustettavan valvonta- ja seuraamusjärjestelmän avulla. Todistusten vertailukelpoisuutta edistetään myös siten, että jatkossa energiatodistuksen voisi laatia vain yhdenlaiselle lomakepohjalle.

Todistus olisi jatkossa voimassa 10 vuotta. Pitkä voimassaoloaika kohtuullistaisi myös energiatodistuksen tekemisestä syntyviä kustannuksia. Käytännössä energiatodistuksen tekeminen voitaisiin yhdistää muuhun rakennuksesta tehtävään asiantuntija-arvioon, kuten kuntoarvioon.

Lausunnoille myös lakiesitys ilmastointijärjestelmän kylmälaitteiden energiatehokkuuden tarkastamisesta annetun lain kumoamisesta

EU:n uusittu rakennusten energiatehokkuusdirektiivi edellyttää myös lakisääteisiä rakennusten ilmastointi- ja lämmitysjärjestelmien energiatehokkuuden tarkastuksia tai näitä korvaavia neuvontamenettelyjä. Esitysluonnos sisältää ehdotukset vaihtoehtoisten neuvontamenettelyjen käyttöönottamiseksi.

Lausuntoaika päättyy 31.5.2012. Lait on tarkoitus saada voimaan 1.2.2013.

Lisätietoja

Yli-insinööri Maarit Haakana, ympäristöministeriö, puh. 050 594 0167, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Lainsäädäntöneuvos Riitta Kimari, ympäristöministeriö, puh. 0400 143 866, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Asuntoministeri Kiurun erityisavustaja Jouni Parkkonen, ympäristöministeriö, puh. 040 176 1304, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi


19.4.2012