takaisin

Euroopan komissio julkisti 22.6.2011 ehdotuksen 
energiatehokkuutta koskevaksi direktiiviksi.Se velvoittaisi 
jäsenvaltioita toimenpiteisiin, joiden avulla saavutettaisiin 
EU:n asettama 20 prosentin energiansäästötavoite vuodelle 2020. 
Komission arvion mukaan tavoitteesta saavutetaan jäsenmaiden 
nykyisillä energiatehokkuustoimilla vain puolet.

Direktiivi korvaisi käytännössä nykyisen 
energiapalveludirektiivin sekä sähkön ja lämmön yhteistuotantoa 
koskevan direktiivin. Se vaikuttaa erityisesti rakentamista ja 
maankäyttöä koskevaan lainsäädäntöön sekä energiantuottajille ja 
jakelijoille asetettaviin velvoitteisiin. 

Valtioneuvoston 11.8.2011 eduskunnalle toimittaman kirjelmän 
mukaan hallitus suhtautuu myönteisesti tavoitteeseen parantaa 
energiatehokkuutta ja vaatimukseen lisätoimenpiteistä. 
Ehdotuksessa on kuitenkin monia pakollisia toimia, jotka ovat 
hallinnollisesti raskaita tai kalliita verrattuna saavutettavaan 
energiansäästöön. Eräät toimet ovat myös päällekkäisiä Suomessa 
jo käytössä olevien kustannustehokkaampien toimien kanssa. 
Valtioneuvosto pitää tärkeänä, että direktiivin 
jatkovalmistelussa saadaan lisää joustoa toimien kansalliseen 
toteutukseen. 

Direktiivi aiheuttaisi kunnille ja valtiolle yhteensä noin 
miljardin euron lisäinvestointitarpeen vuosittain, jos ehdotuksen 
sisältämä julkisen sektorin 3 prosentin vuotuinen 
peruskorjausvaatimus toteutuisi esitetyssä muodossa. 

Julkishallinnon tulisi toimia esimerkkinä energiatehokkuuden 
parantamisessa. Peruskorjausvelvoitteen lisäksi julkisen sektorin 
olisi muun muassa laadittava julkinen rekisteri omistamistaan 
rakennuksista, niiden pinta-aloista ja energiankäytöstä. 
Julkisyhteisöjä olisi rohkaistava ottamaan käyttöön 
energiatehokkuussuunnitelmia ja energiankäytön 
hallintajärjestelmiä. Julkisyhteisöt velvoitettaisiin myös eräin 
poikkeuksin hankkimaan vain tuotteita, palveluja ja rakennuksia, 
jotka täyttävät korkeimman energiatehokkuusluokan vaatimukset.

Ehdotuksen mukaan yksityisten kuluttajien energiankulutusta olisi 
mitattava tarkemmin. Pitäisi huolehtia siitä, että kuluttaja saa 
tietoja ajantasaisesti sähkön, kaasun, kaukolämmön ja lämpimän 
käyttöveden kulutuksestaan. Laskutuksen tulisi perustua 
todelliseen kulutukseen ja mittarilukemiin. Huoneistokohtainen 
lämpöenergian mittaus tarkoittaisi asuin-, toimisto- ym. 
huoneistoihin Suomessa yli miljoonan mittarin asentamista. Tämä 
voisi maksaa ehdotuksen mahdollistamalla tekniikalla toteutettuna 
toista miljardia euroa. 

Energiayhtiöille olisi luotava 
energiatehokkuusvelvoitejärjestelmä, jonka mukaan niiden on 
toteutettava toimia, joilla säästettäisiin vuosittain 1,5 % 
yhtiön myymästä energiamäärästä. 

Direktiivissä säädettäisiin myös, että komissio arvioi vuonna 
2014, miten 20 prosentin energiatehokkuustavoitteen 
saavuttamisessa on edistytty. Tarvittaessa komissio tekee uuden 
säädösehdotuksen, jossa vahvistetaan pakolliset kansalliset 
energiatehokkuustavoitteet.

Lisätiedot:
neuvotteleva virkamies Pentti Puhakka, TEM, puh. 010 606 4813 
teollisuusneuvos Sirkka Vilkamo, TEM, puh. 010 606 4810

15.8.2011