takaisin

Suomi on ylittämässä EU:n energiapalveludirektiivin pohjalta asetetut energiansäästötavoitteensa. Tämä ilmenee Euroopan komissiolle toimitetusta toisesta kansallisesta energiatehokkuuden toimintasuunnitelmasta, NEEAP-2:sta, jossa raportoitujen 36 toimenpiteen energiansäästövaikutus vuonna 2016 on yhteensä 24,7 terawattituntia (TWh).

 

Toteutumassa oleva energiansäästö ylittää selvästi vuonna 2006 voimaan tulleen energiapalveludirektiivin jäsenvaltioille asettaman 9 % tavoitteen, mikä Suomen osalta tarkoittaa 17,8 TWh energiansäästöä. Nyt toteutumassa oleva säästö on 12,5 % laskettuna direktiivin toimialaan kuuluvasta energian loppukulutuksen keskiarvosta vuosina 2001–2005. Myös vuodelle 2010 asetettu 5,9 TWh välitavoite ylittyi ollen raportin mukaan 12,1 TWh.

 

Suunnitelmassa esitetään myös energiatehokkuustoimilla aikaansaatava energiansäästö vuoteen 2020. Energiapalveludirektiivin soveltamisalalla säästö olisi silloin jo 34,9 TWh. Jos mukana ovat myös direktiivin soveltamisalan ulkopuolella olevat päästökauppalain soveltamisalaan kuuluvat toimipaikat, niin säästö olisi noin 43,8 terawattituntia.

 

Suurimmat energiansäästöt saavutetaan rakennuksissa rakentamismääräyksillä, pientalojen lämpöpumpuilla ja öljylämmitteisiin pientaloihin kohdistuvilla toimilla. Myös teollisuuden energiansäästö on suuri, vaikka siitä huomattava osa kohdistuu direktiivin ulkopuolella olevaan energiankäyttöön. Direktiivin toimialalla toiseksi suurin säästö tulee liikenteestä ja uusien autojen energiatehokkuuden parantumisesta. Maatalous ja erilaisten sähköä käyttävien laitteiden energiatehokkuuden parantaminen tuottavat seuraavaksi eniten säästöjä.

 

Toimintasuunnitelman laatimiseen osallistuivat työtä koordinoineen työ- ja elinkeinoministeriön lisäksi liikenne- ja viestintäministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, valtiovarainministeriö, ympäristöministeriö ja Motiva Oy. Lisäksi raportin valmisteluun ja energiasäästöjen laskentatyöhön osallistui asiantuntijoita eri organisaatiosta.

 

– Suunnitelmaan on kerätty ministeriöiden hyvällä yhteistyöllä kattavasti kaikki käynnissä olevat ja päätetyt toimet, joilla Suomessa edistetään energiansäästöä ja energiatehokkuutta. Oli itsellenikin vähän yllätys, kuinka paljon ja laajalla rintamalla tätä työtä tehdään, toteaa suunnitelman valmistelua koordinoinut ylitarkastaja Heikki Väisänentyö- ja elinkeinoministeriöstä.

 

– Vaikka Suomessa tähän asti tehty työ täyttää hyvin asetetut tavoitteet, niin paljon on vielä tehtävää. Ilmasto- ja energiapolitiikkaan liittyvät haasteet vain kasvavat tulevaisuudessa ja edellyttävät myös energiatehokkuuden saralla yhä tehokkaampia toimia, toteaa Väisänen.

 

Suomessa tehtävää energiatehokkuustyötä suuntaa Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia, jossa energian loppukäytölle asetettiin 37 TWh säästötavoite vuodelle 2020. Tavoitetta käytettiin mitoitusperusteena myös työ- ja elinkeinoministeriön johdolla vuonna 2009 valmistuneessa energiatehokkuustoimikunnan työssä. Sen mietinnössä kuvattiin 125 toimenpidettä energiansäästön ja energiatehokkuuden tehostamiseksi.

 

Suomen toinen kansallinen energiatehokkuuden toimintasuunnitelma NEEAP-2 on työ- ja elinkeinoministeriön verkkopalvelussa osoitteessa: www.tem.fi/julkaisut.

 

Lisätiedot:

ylitarkastaja Heikki Väisänen, TEM, puh. 010 606 4834


3.7.2011