takaisin

Maaliskuussa julkaistiin Keski-Suomen biomassavarojen kestävän käytön tutkimusagenda, jonka tavoitteena on tuottaa kansainvälisesti kilpailukykyistä tutkimusta alueellisesti merkittävistä lähtökohdista. Tutkimusagendaan pohjautuva toimintasuunnitelma on valmistunut.  Toimintasuunnitelmassa määritellään ne biomassan kestävään käyttöön liittyvät tutkimuksen painopistealueet, joita Keski-Suomessa edistetään tulevina vuosina. Toimintasuunnitelman sisältöön ja painopisteiden valintaan ovat vaikuttaneet maakunnan tutkimus- ja koulutusorganisaatiot, elinkeinoelämä sekä alueelliset viranomaiset.

Toimintasuunnitelma pohjautuu alueellisiin taustaselvityksiin ja strategiseen tutkimusagendaan

Biomassavarojen kestävään käyttöön liittyvä toimintasuunnitelma pohjautuu lukuisiin taustaselvityksiin, strategiseen tutkimusagendaan ja maakuntasuunnitelmaan. Taustaselvityksien lähtökohtana ovat olleet Keski-Suomen olemassa oleva tutkimusympäristö ja -resurssit sekä alueelliset biomassavarat. Tutkimusagendassa on kirjattu Keski-Suomen tutkimussuuntautuneen klusterin visio 2020 ja missio 2020 sekä tunnistettu ne strategiset tutkimusalueet, joihin Keski-Suomessa panostetaan lähivuosina.

Keski-Suomen maakunta menestyy, kun alueen yritykset menestyvät. Vaikka toimintasuunnitelman taustatyö on pohjautunut maakunnan olemassa oleviin resursseihin ja osaamiseen niin toimintasuunnitelmaan on valittu ne tutkimusalueet, joissa alueen yritykset näkevät mahdollisuuksia kasvavaan kansainväliseen liiketoimintaan.

Toimintasuunnitelman painopistealueet vahvistavat kansainvälistä kilpailukykyä

Keski-Suomen tutkimusagendan toimintasuunnitelmaan on valittu kuusi painopistealuetta, jotka ovat:

  • Tehostetaan pienläpimittaisen puun korjuuteknologiaa
  • Kehitetään kustannustehokkaita ja kestäviä biomassan tuotantoketjuja
  • Kehitetään innovatiivista ja vähäpäästöistä polttoteknologiaa paikallisille biomassavaroille eri kokoluokissa
  • Kehitetään pien-CHP-konsepteja* kiinteille biomassapolttoaineille
  • Kehitetään ympäristöystävällisiä kuituprosesseja ja uusia kuitupohjaisia tuotteita sekä uusia biojalostamoiden tuottamia raaka-aineita ja tuotteita
  • Kehitetään biomassan tuotannon ja käytön kestävyyden arviointia

*yhdistettyjä sähkön ja lämmön tuotantolaitoksia sähköteholtaan 0,01 - 1 MW

Toteutuksessa painotus on tutkimuslaitosvetoisessa soveltavassa tutkimuksessa, yritysvetoisessa tuotekehitystyössä sekä koulutuksessa. Harvassa painopisteessä tarvitaan perustutkimusta.

Toimintasuunnitelman toteuttaminen edellyttää mittavia henkilöstöresursseja ja taloudellisia panostuksia vuosille 2011-2020. On arvioitu, että ohjelman toteuttaminen edellyttää 176 henkilötyövuotta ja yli 22 miljoonaa euroa vuosikymmenen loppuun mennessä. Rahoitus kootaan sekä kansallisista että kansainvälisistä rahoitusohjelmista sekä yrityksiltä. Lisäksi toimintasuunnitelman toteuttaminen edellyttää, että maakunnan kehittämisrahoja voidaan myös suunnata tähän. Keski-Suomen liitto toivoo, että käynnistettävät tutkimushankkeet ovat laajoja ja huolellisesti kohdennettuja kokonaisuuksia, jolloin alueen tutkimuslaitosten ja elinkeinoelämän välinen yhteistyö tiivistyy entisestään.

Esimerkki: Kehitetään innovatiivista ja vähäpäästöistä polttoteknologiaa paikallisille biomassavaroille eri kokoluokissa

Keski-Suomi tunnetaan ympäri Eurooppaa merkittävänä biomassan poltto- ja seospolttotutkimuksen alueena. Tutkimusalueen vahvuudet ovat ainutlaatuiset kokeelliset tutkimusympäristöt, koko biomassan tuotantoketjun tunteminen ja kyky yhdistää kokeellista ja teoreettista osaamista energiantuotantoprosessien mallintamisessa.  Ympäri maailman hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi halutaan ottaa käyttöön paikallisia polttoaineita, jotka ovat usein laadultaan vaihtelevia ja haastavia polton kannalta. Suomessa kyseisten polttoaineiden käyttö ei lisäänny yhtä nopeasti, mutta tietotaito ja tekninen osaaminen tarvitaan tukemaan suomalaisia alan vientiyrityksiä mm. kasvaville Aasian markkinoille.

Voimalaitoskokoluokan poltontutkimuksen tavoitteena on luoda uusia innovaatioita ja konsepteja liittyen palamis- ja tuhkan käyttäytymisongelmiin sekä tuhkan hyötykäyttöön etenkin poltettaessa heikompilaatuisia biomassapolttoaineita. Tietoa kartutetaan eksoottisten biomassojen palamisominaisuuksista yhteistyössä kansainvälisten kumppaneiden kanssa tutkimusprojekteissa ja kansainvälisellä tutkijavaihdolla. Yhteistyötä Jyväskylän yliopiston ja VTT:n välillä kasvatetaan liittyen tuhkan käyttäytymiseen biopolttoainekattilassa.

Tuumasta toimeen

Keski-Suomen tutkimusagendan toimintasuunnitelman toteuttaminen aloitetaan välittömästi. Kesän 2011 aikana käynnistetään hankevalmisteluja sekä suunnitellaan kansainvälistä tutkijavaihtoa osaamisen kartuttamiseksi. Hankevalmistelut käynnistetään useammalla eri tasolla - niin kansallisella kuin kansainvälisellä tasolla kohdistuen eri painopistealueisiin. Työtä tehdään yhteistyössä maakunnan tutkimus- ja koulutusorganisaatioiden, elinkeinoelämän ja viranomaisten kanssa.

Keski-Suomen tutkimusagendan toimintasuunnitelma on julkaistu sähköisenä versiona hankkeen verkkosivuilla (http://www.bioclus.eu/) sekä painettuna julkaisuna, jota voi maksutta tilata yhteyshenkilöiltä. Toimintasuunnitelma on julkaistu englanninkielisenä. Verkkosivuilta löytyvät myös taustaselvitykset ja Keski-Suomen strateginen tutkimusagenda.

BIOCLUS-hanke yhdistää tutkimusosaamista viidellä Euroopan alueella

BIOCLUS eli Biomassavarojen kestävä käyttö -hanke vahvistaa ja kehittää tutkimusyhteistyötä ja tutkimusvalmiuksia viidellä eurooppalaisella alueella: Keski-Suomessa, Navarrassa (Espanja), Länsi-Makedoniassa (Kreikka), Wielkopolskassa (Puola) ja Slovakiassa. Keski-Suomessa hanketta toteuttavat VTT, Jyväskylän yliopisto, Keski-Suomen liitto, Benet Oy, Jyväskylä Innovation Oy ja Jyväskylän ammattikorkeakoulu, joka koordinoi hankkeen.  Kolmivuotisen hankkeen kokonaisbudjetti on 3,5 milj. €, josta 1,5 milj. € hyödynnetään Keski-Suomessa. Hankkeen rahoittaa Regions of Knowledge -ohjelma, joka on osa Euroopan Unionin seitsemättä puiteohjelmaa.

Lisätietoja yhteyshenkilöiltä: 
Projektipäällikkö (koordinaattori) Kirsi Knuuttila, Jyväskylän ammattikorkeakoulu,
kirsi.knuuttila@jamk.fi, 040 776 8880

Projektipäällikkö Tytti Laitinen, Jyväskylä Innovation Oy,
tytti.laitinen@jklinnovation.fi, 040 5000 489

8.6.2011