takaisin


Jotta Suomesta saadaan ravinteiden kierrätyksen mallimaa, tarvitaan määrätietoista panostusta taloudellisiin tukimuotoihin, teknologian kehitykseen ja tutkimukseen. Tämä selviää ravinnekierrätyksen tehostamista selvittäneen työryhmän raportista. Raportissa esitetään myös toimenpiteet, joilla Saaristomeren hyvä tila saavutettaisiin jo vuonna 2020. Raportti luovutettiin maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttilalle ja ympäristöministeri Paula Lehtomäelle tänään.

Ravinteiden kierrätys on monimutkainen kokonaisuus ja ravinnevirrat ovat muuttuneet ratkaisevasti viimeisen viidenkymmenen vuoden aikana. Yhteiskunnan toimintoja muuttamalla ja hyviä käytäntöjä edistämällä voidaan kuitenkin merkittävästi tukea ravinnevarojen säästämistä ja ravinteiden tehokasta kierrätystä.

"Yhdyskuntien jätevedenkäsittelyssä olemme jo saavuttaneet paljon. Lietteisiin jääviä ravinteita voisimme kuitenkin kierrättää tehokkaammin hyödyntämällä niitä esimerkiksi biokaasun ja lannoitteiden tuotannossa", ympäristöministeri Paula Lehtomäki toteaa.

"Maataloudessa lannan ravinteiden tehokas hyödyntäminen on tärkeää. Kotieläintilojen ja kasvinviljelytilojen yhteistyötä voidaan parantaa lannan prosessoinnilla niin, että ravinteet, varsinkin fosfori, on helppo kuljettaa kaukanakin sijaitseville pelloille", linjaa maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila. "Maa- ja metsätalousministeriö on myöntänyt biokaasulaitosten investointitukea yhteensä 17:lle maatalouden raaka-aineita hyödyntävälle biokaasulaitokselle. Myös tulevaisuudessa tarvitaan investointitukia niille laitoksille, jotka jäävät biokaasun syöttötariffin ulkopuolelle" vaatii ministeri Anttila.

Ravinteita aktiivisesti kierrättämällä vähennetään ympäristökuormitusta kuten rehevöitymistä sekä rajallisten raaka-aineiden kulutusta. Esimerkiksi fosforin on ennustettu loppuvan maailmasta noin sadan vuoden kuluttua. Nykyisin vain osa ravinteista palaa hyötykäyttöön, loppu jää kuormittamaan ympäristöä.

Alkuvaiheessa tutkimustieto ja taloudelliset kannustimet välttämättömiä

Ravinteiden kierrätykseen on jo olemassa erilaisia teknologioita. Uudet innovatiiviset ratkaisut ovat kuitenkin välttämättömiä kierrätyksen tehostamiseksi ja kustannusten alentamiseksi. Viljelijät tarvitsevat käytännön menetelmiä, joilla he voivat optimoida nykyistä paremmin ravinteiden käytön kasvin- ja eläintuotannossa.

Hallinto voi tukea ravinnekierrätyksen tehostamista luomalla taloudellisia kannustinjärjestelmiä. Suomi vaikuttaa aktiivisesti EU:n seuraavan ohjelmakauden valmisteluun. Sen tukimekanismeilla on voitava edistää ravinteiden kierrätystä Suomessakin. Erityisesti alkuvaiheessa taloudelliset tuet ovat avainasemassa, jotta teknologiat kehittyvät sekä lannan- ja jätteidenkäsittelylaitoksia rakennetaan ja otetaan käyttöön. Hallinto voi poistaa ravinnekierrätyksen esteitä myös lainsäädäntöä kehittämällä.

Tutkimustietoa tarvitaan lisää muun muassa ravinteiden talteenoton ja käsittelyn tekniikoista. Turvallisten ja helppokäyttöisten kierrätyslannoitteiden kehittämiseen ja tutkimukseen tulee panostaa. Lisäksi tarvitaan luotettavaa seurantatietoa. "Ravinteiden kierrätyksen tehostamisen perusedellytys on laadukas ja luotettava tieto maaperän ja vesien tilasta. Siksi on tärkeää varmistaa riittävät resurssit ympäristöseurantoihin", ympäristöministeri Paula Lehtomäki painottaa.

Suomi sitoutui tavoitteisiin Itämeri-huippukokouksessa vuonna 2010

Suomen hallitus antoi 10.2.2010 Itämeri-huippukokouksessa sitoumuksen tehdä Suomesta ravinteiden kierrätyksen esimerkkialue. Lisäksi sitouduttiin tehostettuihin toimiin Saaristomeren hyvän tilan saavuttamiseksi vuoteen 2020 mennessä. Maa- ja metsätalousministeriö ja ympäristöministeriö asettivat työryhmän, jonka tehtävänä oli laatia tiekartta tarvittavista toimenpiteistä. Työ valmistui maaliskuussa 2011. Työryhmän puheenjohtaja oli Matti Vanhanen, joka toimi sitoumuksen antamisajankohtana pääministerinä.

Lisätietoja:

Työryhmän puheenjohtaja Matti Vanhanen,
etunimi.sukunimi@perheyritystenliitto.fi

Maatalousylitarkastaja Sini Wallenius, maa- ja metsätalousministeriö,
etunimi.sukunimi@mmm.fi, puh. 040 359 3103

Ympäristöneuvos Tarja Haaranen, ympäristöministeriö,
etunimi.sukunimi@ymparisto.fi, puh. 0400 915 242

24.3.2011