takaisin

Selvitys kotitalouksien sähkömenoista osoittaa, että niiden osuus kotitalouksien kokonaismenoista on ollut varsin maltillinen ja pysynyt samalla tasolla vuosien varrella. Energiateollisuus ry:n toimeksiannosta tehdyn selvityksen mukaan vuosina 1985–2006 sähkön osuus suomalaisten kotitalouksien kokonaismenoista on ollut 2,0–2,5 prosenttia.  Suomalaiset ovat käyttäneet tuloistaan suuremman osan esimerkiksi puhelin- ja internetpalveluihin kuin sähköön.

Sähkömenojen osuus kokonaismenoista on matalammissa tuloluokissa ollut hieman korkeampi kuin  varakkaammissa tuloluokissa. Vuonna 2006 varakkain viidennes käytti sähkönhankintaan 2,0 prosenttia kokonaismenoistaan, kun matalimman tulotason viidenneksellä osuus oli 2,4 prosenttia.

Selvityksessä kotitaloudet on jaoteltu sähkölämmitys-kotitalouksiin ja kotitalouksiin, joiden päälämmitysmuoto on jokin muu, esimerkiksi kaukolämpö tai öljylämmitys. Sähkölämmitystä käyttävissä talouksissa sähkön osuus menoista on luonnollisesti suurempi kuin muissa talouksissa, mutta vuonna 2006 sähkölämmitteisenkin kotitalouden menoista vain 2,9 prosenttia meni sähköön. Poltto- ja voiteluaineiden osuus näillä talouksilla 4,1 prosenttia ja puhelin- ja internetpalveluiden osuus 2,3 prosenttia.


Veronkorotukset nostavat sähkömenojen osuutta
 
Tutkimusprofessori Ilmo Mäenpään (Oulun yliopiston Thule-instituutti) tekemä selvitys perustuu Tilastokeskuksen kotitalouksien kulutustutkimuksen tietoihin, erityisesti tuoreimpaan, vuoden 2006 tutkimuksen aineistoon. Sen jälkeen sähkön hinta on noussut siten, että reaalinen sähkön verollinen kokonaishinta on nyt noin 30 prosenttia korkeammalla kuin vuonna 2006.

”Viimeisen Eurostatin sähkön hintavertailun (1. puolivuotiskausi 2010) mukaan sähkö oli Suomessa vielä kohtuuhintaista, eikä sähkön osuus kotitalouksien kokonaismenoista ole voinut liiemmälti neljän vuoden aikana muuttua, kun muutkin menot ovat samaan aikaan nousseet”, arvioi Energiateollisuus ry:n (ET) toimitusjohtaja Juha Naukkarinen.

Naukkarisen mukaan suurimmat korotuspaineet tulevatkin nyt verottajan suunnalta. 
Keskivertoa edustavan sähkölämmittäjän (18 000 kWh/vuosi) lasku nousee vuoden vaihteessa voimaan tulleen energiaverouudistuksen myötä vajaat kahdeksan prosenttia, mikä tarkoittaa kustannusten kohoamista noin 250 eurolla vuodessa. Erilaisten verojen osuus sähkölaskusta nousee yli kolmasosaan.

On syytä olla huolissaan myös tuleville vuosille kaavailluista lisäveronkorotuksista, joita on muun muassa Hetemäen verotyöryhmän ehdotuksissa, Naukkarinen korostaa. Hänen mukaansa suuntaus on valitettava, sillä asumiskustannuksiin on muutoinkin kohdistumassa nousupaineita.

Koska Suomi on EU:n energiariippuvaisin kansantalous, energian verottamisessa olisi syytä välttää kärkisijoja, joille Suomi nousi vuoden alussa. Suomesta tuli vuoden vaihtuessa neljänneksi kovin sähkön käytön verottaja EU:ssa. Suomea ankarampia kotitaloussähkön verottajia ovat tänä vuonna EU-maista vain Tanska, Saksa ja Ruotsi.

Sähkön hinta jakaantuu kolmeen osaan: sähköenergia, sähkön jakelu ja verot. Veronkorotuksen jälkeen sähkölämmittäjän sähkölaskussa verojen osuus on 31 prosenttia. Sähkönjakelun osuus on 28 prosenttia ja kilpailun piirissä olevan energian osuus 41 prosenttia. Energiavero laskutetaan kokonaisuudessaan sähkönjakelun yhteydessä. 


Avaa 15-sivuinen (PDF) selvitys tästä:
Sähkö kotitalouksien kulutusmenoissa 
Ilmo Mäenpää
Tutkimusprofessori
Thule-instituutti, Oulun yliopisto
Oulu 2010

Linkki Eurostatin sähkön hintatilastoihin

Energiamarkkinavirasto: Kalvoja sähkön hinnan kehityksestä

Lisätietoja:
Toimitusjohtaja Juha Naukkarinen, puh. 050 60 772
Johtaja Pekka Salomaa, puh. 0500 324 486

7.1.2011