takaisin

Energiateollisuus ry (ET) on selvittänyt pientalovaltaisten alueiden kaukolämpöverkkoon liittämisen kannattavuutta ja kriteerejä. Kaukolämpö on hallitseva lämmitysmuoto taajamien kerrostaloissa ja toimistorakennuksissa ja rivitaloissakin sen osuus on reilusti yli puolet. Sen sijaan pientaloalueilla kaukolämpö ei ole vielä saanut samanlaista jalansijaa. Pientalovaltaisten alueiden liittyminen kaukolämpöverkkoon on kaukolämmön laajentumisen kannalta keskeinen kehityssuunta yhä useammassa kunnassa. Pientaloalueiden liittäminen kaukolämpöön mahdollistaisi energiatehokkaan sähkön ja lämmön yhteistuotannon hyödyntämisen entistäkin paremmin.

ET:n Åbo Akademissa teettämässä selvityksessä on tarkasteltu pientaloalueen kaukolämpöön liittämisen kriteerejä sisäiseen korkokantaan ja takaisinmaksuaikaan perustuvilla esimerkkilaskelmilla. Kaukolämpöyrityksen näkökulmasta kannattavuuteen vaikuttavia tekijöitä on useita. Selvityksen tulosten mukaan kannattavuuteen vaikuttaa erityisesti alueen talojen liittymisaste sekä lämpötiheys, joka kertoo, kuinka monta megawattituntia kaukolämpöön liitetyn alueen vuotuinen lämmönkulutus on johtometriä kohden. Lämpötiheys on korkea ja kaukolämpö siten kilpailukykyistä tiivisti rakennetuilla asuinalueilla, joissa liittymisaste on korkea. Kannattavuuteen vaikuttavien tekijöiden kriittiset arvot riippuvat tapauskohtaisesti paikallisista olosuhteista.

Lämpötiheyden vaikutusta on tarkasteltu välillä 0,3—0,7 MWh/m vuodessa, ja liittymisastetta 50—100 %:n välillä. Myös yhteistuotantohyödyn huomioimisella on suuri merkitys kannattavuuteen, samoin sillä, tarvitseeko liittämisen johdosta rakentaa uutta tuotanto- tai siirtokapasiteettia. Lisäksi selvityksessä on tarkasteltu mm. talojen ominaislämmöntarpeen, liittymismaksun ja energiamaksun suuruuden, putkilinjojen rakennus- ja käyttökustannusten, liittymistöiden organisoinnin sekä investoinnin lasketun pitoajan/tuottovaatimuksen vaikutusta.

Liittymisastetta ja lämpötiheyttä yrityksen on mahdollista parantaa asiakkaiden kannalta kilpailukykyisellä hinnoittelulla sekä kaukolämmön vaivattomuutta, luotettavuutta ja ympäristömyönteisyyttä tukevilla palveluilla ja markkinoinnilla.

Tutkimusraportissa esitellään runsaasti eri tapauksia koskevia käyrästöjä, joissa verrataan liittymisasteen, lämpötiheyden, liittymismaksun sekä muiden merkittävien tekijöiden vaikutuksia ja herkkyyttä kannattavuuteen.

Tutkimuksessa luotiin myös kaukolämpöyritysten käyttöön yksinkertainen ja nopea työkalu tapauskohtaisia tarkasteluja varten.

Tutkimusraportti on pdf-tiedostona sivulla http://www.energia.fi/fi/kaukolampo/kirjasto/tutkimusraportit.

Lisätietoja:
Asiantuntija Veli-Pekka Sirola, puh. (09) 5305 2303.

2.12.2009