- Biomassaa voidaan hyödyntää kaasutuksen avulla esimerkiksi sähkön, lämmön, kemikaalien ja nestemäisten biopolttoaineiden tuotannossa, tiivisti uusiutuvan energian professori Jukka Konttinen.

Tällä hetkellä biomassan ja –jätteen kaasutuslaitoksia on olemassa enimmäkseen hajautetun energiantuotannon mittakaavassa. Teollisen mittakaavan sovellukset vaativat vielä demonstrointia ja monitieteellistä tutkimusta, Konttinen huomautti.

- Biojalostamo sellutehtaan yhteydessä on suomalaisen metsäteollisuuden tärkeimpiä kehityskohteita, Konttinen linjasi.

Sinänsä kyse ei ole uusista keksinnöistä. Vetykaasun (H2) tai ns. synteesikaasun – hiilimonoksidin (CO) ja vedyn seos – valmistaminen kaasutuksella on tunnettu jo toisesta maailmansodasta. Suomalainen sovellus oli sotienaikainen häkäpönttö. Ilmastonmuutoksen ja öljyn hiilidioksidipäästöjen myötä kaasutuksen imago on parantunut.

Jyväskylän yliopiston hallitus nimitti tekniikan tohtori Jukka Konttisen professorin virkaan, jonka ala on uusiutuva energia eli uusiutuvista luonnonvaroista saatava energia 1.7.2009 alkaen matemaattis-luonnontieteelliseen tiedekuntaan. Konttinen on keskittynyt tutkimuksessaan erityisesti kaasutukseen, palamiseen ja ympäristöteknologiaan.

Jukka Konttinen on suorittanut tekniikan tohtorin tutkinnon Åbo Akademissa kemiantekniikan tiedekunnassa vuonna 1998. Konttinen on työskennellyt Tampella Power ja Enviropower -osakeyhtiöissä tutkimusinsinöörinä 1989-1995. Konttinen on toiminut Carbona-osakeyhtiössä tutkimuspäällikkönä 1996-1998, sivutoimisena konsulttina 1999-2006 ja tutkimusjohtajana 2007-2008. Hänellä on myös pitkä tutkimustausta Åbo Akademissa, jossa hän toimi päätoimisesti vanhempana tutkijana ja projektipäällikkönä 1999-2006. Tuntiopettajan työtehtäviä Konttinen on hoitanut Hämeen ja Tampereen ammattikorkeakouluissa vuosina 1998, 2006 ja 2007. Hän on toiminut opettajana myös vuodesta 2001 Tampereen teknillisessä yliopistossa, jonne hänet nimitettiin dosentiksi vuonna 2006.

5.11.2009