- Biomassaa voidaan hyödyntää kaasutuksen avulla esimerkiksi sähkön, lämmön, kemikaalien ja nestemäisten biopolttoaineiden tuotannossa, tiivisti uusiutuvan energian professori Jukka Konttinen.
Tällä
hetkellä biomassan ja –jätteen kaasutuslaitoksia on olemassa
enimmäkseen hajautetun energiantuotannon mittakaavassa. Teollisen
mittakaavan sovellukset vaativat vielä demonstrointia ja
monitieteellistä tutkimusta, Konttinen huomautti.
- Biojalostamo sellutehtaan yhteydessä on suomalaisen metsäteollisuuden tärkeimpiä kehityskohteita, Konttinen linjasi.
Sinänsä
kyse ei ole uusista keksinnöistä. Vetykaasun (H2) tai ns.
synteesikaasun – hiilimonoksidin (CO) ja vedyn seos – valmistaminen
kaasutuksella on tunnettu jo toisesta maailmansodasta. Suomalainen
sovellus oli sotienaikainen häkäpönttö. Ilmastonmuutoksen ja öljyn
hiilidioksidipäästöjen myötä kaasutuksen imago on parantunut.
Jyväskylän
yliopiston hallitus nimitti tekniikan tohtori Jukka Konttisen
professorin virkaan, jonka ala on uusiutuva energia eli uusiutuvista
luonnonvaroista saatava energia 1.7.2009 alkaen
matemaattis-luonnontieteelliseen tiedekuntaan. Konttinen on keskittynyt
tutkimuksessaan erityisesti kaasutukseen, palamiseen ja
ympäristöteknologiaan.
Jukka Konttinen on suorittanut tekniikan
tohtorin tutkinnon Åbo Akademissa kemiantekniikan tiedekunnassa vuonna
1998. Konttinen on työskennellyt Tampella Power ja Enviropower
-osakeyhtiöissä tutkimusinsinöörinä 1989-1995. Konttinen on toiminut
Carbona-osakeyhtiössä tutkimuspäällikkönä 1996-1998, sivutoimisena
konsulttina 1999-2006 ja tutkimusjohtajana 2007-2008. Hänellä on myös
pitkä tutkimustausta Åbo Akademissa, jossa hän toimi päätoimisesti
vanhempana tutkijana ja projektipäällikkönä 1999-2006. Tuntiopettajan
työtehtäviä Konttinen on hoitanut Hämeen ja Tampereen
ammattikorkeakouluissa vuosina 1998, 2006 ja 2007. Hän on toiminut
opettajana myös vuodesta 2001 Tampereen teknillisessä yliopistossa,
jonne hänet nimitettiin dosentiksi vuonna 2006.
5.11.2009