takaisin

Kaukolämmön jakelun käyttökustannuksista merkittävin osa muodostuu jakeluverkon lämpöhäviöistä. Energiateollisuus ry:n Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa teettämä selvitys osoittaa, että kaukolämpöjohtojen varsin alhaisia lämpöhäviöitä voidaan edelleen kannattavasti pienentää kasvattamalla käytettävää eristyspaksuutta. Kaukolämpöyritykset ottavat paksumman eristyksen käyttöön johtojen uudisrakentamisessa ensi vuoden aikana.

Kaukolämpöjohtojen käyttöaikana paksummalla eristyksellä saavutetaan keskimäärin 250–300 GWh vuotuinen energiansäästö. Tämä vastaa esimerkiksi kaukolämmön nykyistä vuosikulutusta Porvoossa. Energiansäästön ohella myös ympäristöpäästöt vähenevät. Keskimääräinen vuotuinen kustannussäästö on noin 10 miljoonaa euroa.

Kaukolämpöala pyrkii energiatehokkuuden parantamiseen valtakunnallisen energiatehokkuussopimuksen kautta. Osana tehostamispyrkimyksiä Energiateollisuus ry teetti Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa tutkimuksen kaukolämpöjohtojen eristyspaksuuksien optimoinnista.

Kaukolämmitys ja sen mahdollistama sähkön ja lämmön yhteistuotanto on kokonaisenergiankulutukseltaan hyvin tehokas energiamuoto. Energiaa ja päästöjä säästävän tuotannon ohella myös kaukolämpöverkon lämpöhäviöt ovat vähäiset, keskimäärin Suomessa noin 9 prosenttia ja esimerkiksi Helsingissä vain 5 prosenttia asiakkaille siirretystä energiasta. Optimointitarkastelu osoittaa, että kaukolämpöyritykset voivat edelleen pienentää lämpöhäviöitä kannattavasti.

Kaukolämpöverkkojen rakentamisessa tehtävät ratkaisut ovat hyvin pitkävaikutteisia. Nykyisten johtorakenteiden elinikä on pitkä, vähintään 50 vuotta, todennäköisesti vieläkin pidempi.

Kaukolämpöjohtojen eristyspaksuuden valintaan vaikuttavat mm. korkotaso, johtomateriaalien ja muiden rakenneosien kustannukset, energian hintasuhteet ja hintakehitys sekä tarkastelujakson pituus. Nykyisin on aikaisempaa tärkeämpää ottaa huomioon koko elinkaaren aikaiset kustannukset sekä energiatehokkuus- ja ympäristövaikutukset.

Tutkimuksessa luotiin myös yksinkertainen ja nopea työkalu tapauskohtaisiin optimointitarkasteluihin.

Tutkimusraportti julkaistaan loka-marraskuun aikana pdf-tiedostona sivulla http://www.energia.fi/fi/kaukolampo/kirjasto/tutkimusraportit.


Lisätietoja:
Asiantuntija Veli-Pekka Sirola, puh. (09) 5305 2303

8.10.2009