takaisin

Kevätkauden aikana on energia-asioissa tapahtunut paljon, niin meillä kuin muuallakin maailmassa. Talouden laskusuhdanteella on ollut oma vaikutuksensa myös energiasektorille, samoin metsäteollisuuden raju rakennemuutos vaikuttaa energiantuotantoomme, kirjoittaa elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen.

Kevätkauden aikana on energia-asioissa tapahtunut paljon, niin meillä kuin muuallakin maailmassa. Talouden laskusuhdanteella on ollut oma vaikutuksensa myös energiasektorille, samoin metsäteollisuuden raju rakennemuutos vaikuttaa energiantuotantoomme.

Olemme ministeriössä käynnistäneet arvioinnin tulevaisuuden energian tarpeesta. Tätä lähitulevaisuutta pitemmälle ulottuvaa arviota hyödynnetään myös ydinvoimaloiden lupahakemusten käsittelyssä, jonka arvioisin etenevän valtioneuvoston päätöksentekovaiheeseen vuoden vaihteessa.

Ministeriön omin toimin olemme edistäneet ennätyksellisellä tavalla uusiutuvan energian tuotantoa. Huolimatta alati kasvavista investoinneista, on EU:n uusiutuvan energian lisäämisvelvoitteen saavuttaminen äärimmäisen haastavaa, etenkin metsäteollisuuden energiapuun käytön vähenemisen vuoksi. Uskon kuitenkin, että uusituvan energian velvoitteista on mahdollista pitää kiinni, mutta tämä vaatii uusia toimia.

Ministeriöllä on vuonna 2009 käytössä noin kolminkertainen määrä energiatuen myöntövaltuutta eli yhteensä 91,3 miljoonaa euroa. Tästä 10 miljoonaa on siirretty TE-keskuksiin ja ministeriön jaettavista on jo myönnetty 64,9 miljoonaa euroa 29 hankkeeseen. Tarvetta lisämäärärahoille olisi, koska näillä näkymin niitä odottamaan jää lähes 40 hanketta. Energiatukimäärärahojen lisääminen olisi erittäin tärkeää tässä tilanteessa. Olemme toki ministeriöstä esittäneet niitä lisättäväksi syksyn budjettiriihessä.

Uutena toimena tulen esittämään uusiutuvien nestemäisten polttoaineiden sekoitusvelvoitteen kiirehtimistä alkuperäisestä ja EU:n määräämästä tahdista. EU:n lainsäädäntö edellyttää, että vuonna 2020 kaikkien jäsenmaiden liikenteen energiakäytöstä vähintään 10 % on oltava uusiutuvaa.

Käytettävien biopolttoaineiden on täytettävä ns. kestävyyskriteerit, jolloin tarkasteltavaksi tulevat päästösäästö ja maa-alueet, joista raaka-ainetta ei saa hankkia. Samoin tavoitteena on siirtyä pois ruokapohjaisista raaka-aineista.

Homma näyttäisi loksahtavan Suomen osalta hyvin kohdilleen. Ns. toisen sukupolven puuperäisistä liikenteen polttoaineista odotetaan merkittävää liiketoimintaa Suomeen. Suunnitteilla olevat hankkeet mahdollistavat 10 %:a korkeamman tavoitteen täyttämisen jo kotimaisella tuotannolla. Tämän vuoksi Suomen tulisi asettaa sekä tiukempi aikataulu, 10 % vuonna 2015/2016 että EU:n 10 %:a korkeampi kansallinen tavoite vuodelle 2020.

Tämä toisi helpotusta myös ahdingossa olevalle metsä- ja puutuoteteollisuudelle, joka työllistää edelleen suoraan noin 85 000 suomalaista ja koko metsäklusteri peräti 200 000 työntekijää. Uusi bioenergiatuotanto korvaisi pysyvästi purettua ja uhan alla olevaa
sellun- ja paperintuotantokapasiteettia.

Olemme siis monen merkittävän ratkaisun edessä tulevana syksynä. Menneestä keväästä ja viime vuodesta haluan kiittää lämpimästi kollegaministeriäni Tarja Cronbergia. Kauppa- ja teollisuus- sekä työministeriöiden fuusio ja kaikki yhdessä tekemämme työ tuottaa varmasti tuloksia pitkälle tulevaisuuteen. Lämmin kiitos siis Tarjalle!


Mauri Pekkarinen

elinkeinoministeri


Palaa otsikoihin

25.6.2009