takaisin

Kaukolämpöala on vahvasti sitoutunut energiatehokkuuden parantamiseen valtakunnallisten energiatehokkuussopimusten kautta. Osana tehostamispyrkimyksiä Energiateollisuus ry teetti Pöyry Energy Oy:llä tutkimuksen kaukolämmön siirtopumppauksen energiatehokkuudesta. Selvityksen mukaan Suomessa arvioidaan olevan mahdollista säästää noin 20 prosenttia pumppauksen nykyisestä sähkönkulutuksesta, 30 gigawattituntia (GWh) vuodessa. Rahalliselta arvoltaan säästö on noin 2 miljoonaa euroa/vuosi.

Kaukolämmitys ja sen mahdollistama sähkön ja lämmön yhteistuotanto on kokonaisenergiankulutukseltaan hyvin tehokas energiamuoto. Energiaa ja päästöjä säästävän tuotannon ohella myös kaukolämpöverkon lämpöhäviöt ovat varsin vähäiset, keskimäärin Suomessa alle 10 prosenttia ja Helsingissä vain 5 prosenttia siirretystä energiasta.

Häviötä syntyy jonkin verran myös siitä, kun kaukolämpöveden siirtämiseen putkistossa tarvitaan pumppausenergiaa. Tämä sähköenergian tarve on yleensä selvästi alle 1 prosentti siirrettävästä lämpöenergiasta ja vaihtelee melko laajasti riippuen kaukolämpöverkon ominaisuuksista, lähinnä verkon lämpötiheydestä (lämmönhankinta/kaukolämpöverkon pituus) ja korkeuseroista. Osa pumppaukseen käytettävästä sähköstä tulee kuitenkin hyödyksi kaukolämpöveteen siirtyneenä lämpönä.

Tutkimuksessa tarkasteltiin kaukolämmön pumppauksen energiankulutusta ja kustannuksia nykyisellä pumpputekniikalla ja investointikustannusarvioilla sekä energian hinnoilla. Tilastollisen tarkastelun ja case-tapauksen pohjalta kartoitettiin kaukolämpöpumppauksen kuluttaman sähköenergian säästöpotentiaalia ja energiatehokkuuden parantamiskeinoja sekä luotiin yksinkertainen ja nopea työkalu, jolla voidaan arvioida yksittäisen kaukolämpöverkon pumppauksen tehokkuutta.

Keskimääräisessä tilanteessa kaukolämpöveden pumppaukseen tarvittavan sähköenergian määrän tulisi olla noin 0,5 prosenttia kaukolämmön hankinnasta (myynti+verkon lämpöhäviöt). Mikäli kaukolämpöverkon lämpötiheys on alle 3 GWh/km, saattaa pumppaussähkön määrä kasvaa, mutta sen tulisi joka tapauksessa olla alle 1 prosentti lämmön hankinnasta.
 

Avaa tästä kuva Power Point -tiedostona

Yksittäisen yrityksen kaukolämmön siirtopumppauksen energiankulusta voidaan tarkastella oheisen kuvan avulla. Jos yrityksen piste on käyrän yläpuolella, kulutus voi olla liian suuri, mutta jos piste on selkeästi käyrän alapuolella, ei pumppausenergian mittaus välttämättä ole kunnossa.

Pumppauksen kokonaiskustannuksista käyttökustannukset muodostavat 85–95 prosenttia, joten pumppauksen energiatehokkuuteen satsaaminen on myös kustannustehokasta. Erityistä huomiota kannattaa kiinnittää pumppauksen toteutukseen ja kaukolämpöjärjestelmän käyttöön siten, että kaukolämpöjärjestelmä toimii varmasti, mutta ilman turhia varmuuksia.

Verkkojen kasvaessa ja muuttuessa myös pumppauksen olosuhteet muuttuvat. Siksi kannattaa aika-ajoin tarkistaa käytettävien pumppujen todellinen toiminta. Pumppaus voi muuttuneissa olosuhteissa edelleenkin toimia teknisesti hyvin, mutta huonolla hyötysuhteella.

Tutkimusraportti on pdf-tiedostona sivulla http://www.energia.fi/fi/kaukolampo/kirjasto/tutkimusraportit

Lisätietoja:
Asiantuntija Veli-Pekka Sirola, puh. (09) 5305 2303.

24.6.2009