takaisin

 – Laajapohjaisen energiatehokkuustoimikunnan tänään luovuttama yksimielinen mietintö antaa hyvän pohjan, kun vuoteen 2020 mennessä tavoittelemme 37 terawattitunnin energiansäästöjä. Tavoite on kova, mikä näkyy siinäkin, että toimikunta on määritellyt yhteensä 125 eri toimenpidettä, joiden yhteisvaikutuksella tulokseen päästään. Katson kuitenkin, että toimikunnan esitykset ovat vasta minimitaso, josta meidän täytyy ponnistella vieläkin eteenpäin, totesi elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen 9.6.2009 ottaessaan vastaan toimikunnan mietinnön.

 

– Uskon, että toimikunnan yksituumaisuuteen vaikutti paitsi yhteinen huoli ilmastonmuutoksesta, myös energiatehokkuuden mukanaan tuomat taloudelliset säästöt. Vaikka aluksi tarvitaankin investointeja, niin pidemmällä tähtäyksellä energiansäästö maksaa itsensä takaisin. Toimikunnan arvion mukaan jopa jo ensi vuosikymmenen aikana, arvioi Pekkarinen.

 

Pekkarisen mukaan energiatehokkuus tuotteena tai tuotteen markkinointiominaisuutena tarjoaa yrityksille myös liiketoimintamahdollisuuksia. – Energiatehokkuudesta tulee tehdä vahva vientituote, ministeri korosti.

 

– Suomella on maailmalla vankka maine energiatehokkuusosaajana ja esikuvana. Meidän on katsottava voisiko kotimaa toimia joidenkin kärkituotteiden ja -innovaatioiden osalta vahvana kotimarkkinana, jolta yrityksemme voisivat ponnistaa globaaleille markkinoille. Maailmalta on lähivuosina odotettavissa valtava kysyntä energiatehokkuusinnovaatioille, ministeri arvioi.

 

– Kansainvälisten tutkimusten mukaan energiansäästö ja -tehokkuus on se toiminta-alue, jolla voidaan saada aikaan eniten kasvihuonekaasupäästöjen vähenemää. Tehostamisen arvioidaan kattavan noin puolet maailmassa tarvittavasta päästövähenemästä. Seuraavina tulevat uusiutuvan energian käytön lisääminen, hiilidioksidin talteenotto ja varastointi sekä ydinvoima. Kaikkia näitä tarvitaan. Energiansäästö- ja tehokkuustoimenpiteillä on kuitenkin se etu, että ne maksavat itsensä takaisin säästetyssä energian hinnassa, Pekkarinen linjasi.

 

– Tarkoituksena on viedä nämä toimikunnan esitykset valtioneuvostoon, joka päättää syksyn aikana kiireellisesti käynnistettävistä energiatehokkuustoimista, toiminnan organisoinnista ja rahoituksen kohdentamisesta. Valtioneuvoston tehtävänä on ennen kaikkea selkeästi keppiä tai porkkanaa edellyttävien toimien kartoittaminen, totesi Pekkarinen.

 

– Myös keppien käyttäminen tulee olla mukana arsenaalissa. Vaikka EU:n energiasäästötavoite onkin ohjeellinen ja yhteinen, ei Suomi pääse kahteen velvoittavaan EU-tavoitteeseen (päästöjen vähentäminen, uusiutuva energian lisääminen), ellemme tartuta vahvasti myös energian kulutukseen ja energiansäästötoimiin.

 

Lisätiedot:

elinkeinoministerin erityisavustaja Jyrki Peisa, puh. 050 364 0836

 

Tiedote TEM:n sivuilla: http://www.tem.fi/?s=2471&89519_m=95797

9.6.2009