takaisin

Energiatehokkaampaan yhteiskuntaan siirtyminen edellyttää paljon muutakin
kuin uusia teknisiä ratkaisuja. On tärkeätä kehittää myös järjestelmiä,
joilla yhdyskuntia ja ympäristöä suunnitellaan ja rakennetaan. Sitran
Energiaohjelman kokoama asiantuntijaryhmä tunnisti lukuisan määrän haasteita
ja etsi mahdollisia ratkaisumalleja. Näiden mallien jalkauttaminen vaatii
kaikilta kaupunkikehityksen ja -suunnittelun keskeisiltä toimijoilta uusia
tavoitteita ja lähestymistapoja.

Energiaohjelma kutsui 22 kaupunkikehityksen ja -suunnittelun vaikuttajaa ja
asiantuntijaa päiväksi pohtimaan kaavoitus- ja suunnittelujärjestelmän
haasteita ja tulevaisuutta. Pyöreän pöydän keskustelu toteutettiin
5. helmikuuta 2009.

Asuntoministeri Jan Vapaavuori avasi tilaisuuden nostamalla esiin tarpeen
asemoitua uudelleen kaupunkien kehittämisessä ja kaavoituksessa. Hänen
mukaansa syyt löytyvät enemmän tulevaisuudesta kuin katsomalla peräpeiliin.

- Nyt monet toimintaympäristön muutokset eivät noudata totuttuja
kehityskulkuja ja aika on siksi otollinen uusajatteluun,
Vapaavuori totesi.

Hän korosti, että olemme aidosti murrosvaiheessa ja toivotti tervetulleiksi
kaikki uudet oivallukset, joilla sen vaikutukset valjastetaan
kaupunkikehittämisen mahdollisuuksiksi.

- On erittäin todennäköistä, että sitoudumme osana kansainvälistä yhteisöä
vielä rajumpiin päästövähennyksiin vuoden 2020 jälkeiselle ajalle. Se ei voi
olla vaikuttamatta syvällisesti yhdyskuntiemme kehittämisperiaatteisiin,
Vapaavuori sanoi.

Asiantuntijoiden mielestä kaupungit eivät riittävästi tunnista heikkoja
signaaleja. Kaikki olivat yhtä mieltä siitä, että yhteiskunnan
energiatehokkuuteen voidaan vaikuttaa kaavoituksen ja kaupunkisuunnittelun
keinoin. Lisäksi tarvitaan syvällistä toimintatapojen uudistamista.

Nopeasti muuttuvassa yhteiskunnassa ja taloudessa reagointiherkkyyttä pitää
lisätä. Perinteisen suunnittelujärjestelmän kankeus nähtiin ongelmana ja sen
kehittämiseksi ehdotettiin uusia lähestymistapoja.

Asiantuntija- ja vaikuttajapaneeli näytti suuntaa kohti ketterää
kaupunkisuunnittelua kymmenellä viestillä:

* Presidentti Ahtisaaren muussa yhteydessä lausumaa siteeraten tarvitaan
tulos-tavoitteellisuutta, jossa jokainen prosessin kannalta keskeinen
osapuoli sitoutuu yhdessä tekemiseen. Motiiveja osallistumiselle ei pidä
ruveta tonkimaan. Tavoitteet pitää määritellä yhteisesti ja ratkaisut
synnyttää toteuttaja- ja käyttäjälähtöisesti uusiin innovaatioihin
kannustaen.

* Alueiden kuten seudun, kaupungin ja kaupunginosan ominaisuuksien ja
tarpeiden parempi tunnistaminen nähtiin tärkeänä. Alueet on ymmärrettävä
kokonaisvaltaisesti, ja tulee siirtyä yksittäisten osien suunnittelusta
kokonaisuuksien kehittämiseen ja hallintaan. Myös energian käytön
tavoitetasot tulee asettaa alueellisesti ja sisällyttää kaavoihin.

* Suunnittelujärjestelmää tulee kehittää vastaamaan paremmin päivittäisen
elämän tarpeita ja arjen sujuvuutta yli kunta- ja aluerajojen.
Tavoitteena tulee olla vähintään seudulliset yleiskaavat.

* Kaupunki ei ole ikinä valmis, ja siksi erityisesti asemakaava on saatava
ketteräksi. Sen tulee elää muuttuvien tarpeiden ja käyttötarkoitusten mukaan.
Joustavuuden tulee kattaa rakennusten ja alueiden koko elinkaari. Olennaista
on huolehtia joustavuudesta myös olemassa olevassa rakenteessa.

* Yhteisen kehityksen suunta on saatava näkyväksi ja ymmärrettäväksi
kansalaisille, samoin kuin yhdyskuntien energian käyttö liikenteessä,
asumisessa, palveluissa ja toimitiloissa.

* Tarvitaan systeemisiä muutoksia. Palvelujen tulee muuttua uudenlaisiksi
logistiikan hallitsijoiksi asukkaiden tarpeista lähtien. Palvelujen
sijoittumisen tulee perustua kilpailuun, jonka keskeisinä kriteereinä ovat
niiden laatu ja energiatehokkuus sekä palveluverkoston hiilijalanjäljen
minimointi.

* Tarvitaan muutoksia pelisäännöissä. Esimerkiksi kiinteistövero tulee
kiinteistön arvon lisäksi kytkeä alueen ja rakennuksen sijaintiin ja
energiataseeseen.

* Vahvojen maakuntakeskusten verkoston kehittymistä pitää tukea, samoin
kansainvälisesti kilpailukykyistä pääkaupunkiseutua.

* Liikennejärjestelmissä on investoitava joukkoliikenteeseen sekä
sujuviin ja energiatehokkaisiin tavara- ja matkaketjuihin.

* Hiilettömän ja ekotehokkaan kaupungin kehittymisen lähtökohdat on
tunnistettava. On edettävä ketterään kaupunkikehittämiseen sekä
saavutettavuuden ja liikkumispalveluiden suunnitteluun.
Investointivetoisesta ajattelusta on siirryttävä ylläpito- ja
palvelumaailmaan.

Muutos on yhteinen asia. Kaupunkikehityksen ja suunnittelujärjestelmän
systeeminen muutos on mahdollinen mutta vaatii aikaa. Kokonaisvaltaisen
näkemyksen muodostaminen; hitaiden ja nopeiden strategioiden kehittäminen,
heikkojen signaalien huomioiminen ja ketterämpien suunnitteluprosessien
käyttöönotto vaatii kaikkien osapuolisen yhteisen tahtotilan. Muutoksen
saattaminen alkuun ja jalkauttaminen kehitysprojektien muodossa vaatii
eri osapuolten saumatonta yhteistyötä. 

Lisätietoja

Juha Kostiainen, toimialajohtaja
Puh. 0400 721 475, etunimi.sukunimi@sitra.fi
Jukka Noponen, ohjelmajohtaja
Puh. (09) 6189 9430, etunimi.sukunimi@sitra.fi
Tuula Laitinen, yhteyspäällikkö
Puh. (09) 6189 9429, etunimi.sukunimi@sitra.fi

Sitran Energiaohjelman Round Table II -työpajaan osallistuivat:
Karoliina Auvinen, päällikkö, Ilmasto-ohjelma, WWF
Harry Edelman, toimitusjohtaja, Harry Edelman Group
Matti Kaijansinkko, projektipäällikkö, Helsingin Kaupunkisuunnitteluvirasto
Leo Kosonen, kaavoituspäällikkö, Kuopion kaupunki
Tarja Laine, yliarkkitehti, Uudenmaan ympäristökeskus
Panu Lehtovuori, tutkija, YTK, Teknillinen korkeakoulu
Jarmo Lokio, kaavoitusarkkitehti, Tornion kaupunki
Kimmo Lylykangas, toimitusjohtaja, Arkkitehtuuritoimisto Kimmo Lylykangas Oy
Hannu I. Miettinen, toimitusjohtaja, HTC Finland Oy
Joni Mikkola, liiketoimintajohtaja, Sponda Oyj
Antti Mäkinen, johtaja, Tapiolan kehitysprojekti, Espoon kaupunki
Aleksi Neuvonen, tutkimusjohtaja, Demos Helsinki ry
Ari Pennanen, dosentti, Haahtela-kehitys Oy
Kari Ruohonen, investointijohtaja, Ratahallintokeskus
Janne Rytkönen, kiinteistöjohtaja, SOK
Jani Saarinen, toimitusjohtaja, Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry
Aija Staffans, tutkija, Arkkitehtuurin laitos, Teknillinen korkeakoulu
Mari Vaattovaara, professori, Kaupunkimaantiede, Helsingin yliopisto
Tero Vanhanen, kehitysjohtaja, VVO
Matti Vatilo, rakennusneuvos, Ympäristöministeriö

Työpajaa valmisteli Sitralle Dynamo-ryhmä, johon kuuluivat:
Erkki Aalto, kehitysjohtaja, Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry
Timo Metsälä, projektiarkkitehti, Pöyry Architects Oy
Paavo Moilanen, hallituksen puheenjohtaja, Strafica Oy
Anssi Savisalo, ylitarkastaja, Uudenmaan ympäristökeskus
Harry Schulman, professori, Suunnittelumaantiede, Helsingin Yliopisto
Kai Wartiainen, professori, luova johtaja, Pöyry Architects Oy

9.2.2009