takaisin

Torstaina 31.1. Jyväskylässä pidetyssä Keski-Suomen Energiatoimiston järjestämässä Keski-Suomen Eenrgiapäivässä keskityttiin erityisesti Euroopan komission juuri julkaistuihin energia- ja ilmastotavoitteisiin sekä Keski-Suomen energialinjauksiin tulevalle vuosikymmenelle. Energia-alan toimintakenttä on muuttumassa voimakkaasti ilmastonsuojelun vaatimuksista johtuen mutta myös polttoaineiden kansainvälisten markkinoiden kiristyessä.

Maakuntajohtaja Anita Mikkonen esitteli seminaarissa Keski-Suomen energiapoliittisia tavoitteita 2010-luvulle. Keski-Suomessa on asetettu pitkän tähtäimen strategiseksi tavoitteeksi, että maakunta on tuontiöljystä vapaa vuoteen 2015 mennessä, lukuun ottamatta osaa liikennepolttoaineista. EU:n uusien määräysten valossa tämä jo pari vuotta sitten asetettu kova tavoite on nopeasti muuttumassa mitä tarkoituksenmukaisimmaksi. Tuontiöljystä vapautuminen parantaa energiahuollon varmuutta ja kestävää kehitystä sekä tukee aluetaloutta. Valtiovalta on asettamassa samansuuntaisia kansallisia tavoitteita, joiden myötä on odotettavissa tukitoimia energiajärjestelmien muuttamiseen.

Keski-Suomen elinkeinopolitiikka nojaa juuri käynnistyneellä rakennerahastokaudella 2007 – 2013 klusteriperusteiseen kehittämiseen. 80 prosenttia maakunnan kehittämisrahoituksesta suunnataan klusteriohjelmille. Ensivaiheessa valituista kolmesta kärkiklusterista yksi on bioenergiasektori. Bioenergiaklusterin kehittämisen perustana on 33 alan keskisuomalaisen yrityksen ja yhteisön yhdessä laatima ohjelma ”Bioenergiasta elinvoimaa”. Ohjelman Kehittämispäällikkö Markku Paananen kertoi, että ohjelman lähtökohtana on bioenergiaan perustuvan energiatalouden maksimointi mutta samalla alan uusiin liiketoimintamahdollisuuksiin tarttuminen. Tavoitteena on, että vuoteen 2015 mennessä Keski-Suomi on eräs maailman kehittyneimmistä bioenergiamarkkinoista. Tämä on viisi vuotta edellä EU:n tavoitteita. Muita nopeammalla etenemisvauhdilla kehittyy maakunnasta korkean bioenergian hyödyntämisen havainto- ja esimerkkialue. Tähän päästään lisäämällä vuotuista bioenergian tuotantoa ja käyttöä neljällä terawattitunnilla sekä pysäyttämällä energian kulutuksen kasvu. Bioenergian käyttöä lisätään monipuolisesti sekä suuressa että pienessä kokoluokassa ja useisiin eri bioenergialähteisiin perustuvasti. Sen avulla keskisuomalainen bioenergiaosaaminen kehittyy kilpailukykyiseksi ja maakunta profiloituu entistä vahvemmin alan osaamiskeskittymäksi.

Osaaminen hyödynnetään menestyksellisen asiantuntijapalveluiden ja teknologian vientitoiminnan kehittämisessä. Paikallisiin resursseihin perustuvan energiahuollon kehittäminen tukee itsessään aluetaloutta ja maailman energiamarkkinoiden muutos tarjoaa lähes loputtomat markkinat kehittyneille bioenergiajärjestelmille. Keski-Suomi osallistuu kansalliseen Energiateknologian osaamiskeskusohjelmaan, joka tukee osaltaan uusiutuviin energioihin perustuvien teknologioiden kehittämistä ja yritysten ponnisteluja vientimarkkinoille pääsemiseksi. Osaamiskeskusohjelma on myös kanava yhteistyökumppaneiden löytämiseen muualta Suomesta, kertoi Kehitysjohtaja Marika Ryyppö Jyväskylä Innovation Oy:stä.

Keski-Suomen energiasektorin kehittämistoimet kohdistuvat neljään teemaan:

  1. Biovoimaloiden polttoainejärjestelmät
  2. Alue- ja kiinteistökohtaiset lämmitysjärjestelmät
  3. Pellettienergiajärjestelmät
  4. Biokaasujärjestelmät

Seminaarissa luotiin katsauksia uusille näköaloille edellä mainittuihin teemoihin liittyen asiantuntijoiden esittäminä. Maakuntaan tavoitellaan toista suurta bioenergiainvestointia Keljonlahden voimalan lisäksi. Vapo Oy etsii sijoituspaikkaa uudelle niin sanottua Fisher-Tropsch –tekniikkaa käyttävälle biojalostamolle, joka tuottaa bio-raakaöljyä biodieselin valmistukseen sekä sivutuotteena kaukolämpöä, prosessihöyryä ja sähköä. Laitoksen suorat työllisyysvaikutukset ovat jopa 200 työpaikkaa lähialueelle. Tuotepäällikkö Mika Timonen Vapo Oy:stä kertoi, että Keski-Suomi on yksi lupaavimmista kohteista. Hankintapäällikkö Ahti Weijo Jyväskylän Energia Oy:stä ja Puheenjohtaja Asko Piirainen Koneyrittäjät ry:stä vakuuttivat, että suurivolyyminen biopolttoaineiden tuotanto mahdollistaa ammattimaisen toiminnan, jolloin tehokkuus ja toimitusten laatu saadaan riittävälle tasolle. Piiraisen mukaan koneyrittäjien yhteistyöllä on mahdollista luoda toimitusketjuja suoraan maanomistajalta polttoaineen käyttäjälle, mikä poikkeaa perinteisestä metsätalouden toimitusketjusta, jossa koneyrittäjät ovat pääosin aliurakoitsijoita.

Hirvaskankaan alueesta on kehittymässä pellettilämmityksen edellä kävijä. Alueelle ollaan rakentamassa uutta rakennuskantaa, joihin laitetaan pääasiassa pellettilämmitysjärjestelmät. Puheenjohtaja Johannes Leppänen Joutenlampi Oy:stä painotti, että kolme perustekijää on oltava kunnossa pellettijärjestelmiin siirryttäessä: osaava suunnittelu heti hankkeen alusta lähtien, toimiva tekninen tuki pellettien käyttäjille ja hyvälaatuisten pellettien tuotanto. Projektipäällikkö Annimari Lehtomäki Jyväskylä Innovation Oy:stä kertoi, että maakunnan biokaasun tuotantoon soveltuvia materiaalivirtoja aletaan selvittää ja siltä pohjalta luomaan kuvaa, missä ja kuinka paljon biokaasua Keski-Suomessa voidaan tuottaa. Tavoitteena on uusien biokaasulaitosten ja biokaasun jakeluverkoston syntyminen maakuntaan.

Keski-Suomen Energiapäivän yhteistyössä mukana:
Benet Oy
Jyväskylä Innovation Oy
Jyväskylän seudun osaamiskeskusohjelma
Bioenergiasta elinvoimaa – klusteriohjelma (K-S Liitto)

13.2.2008