takaisin

 Ympäristöministeriö on 22.12.2008 antanut uudet energiatehokkuutta parantavat rakentamismääräykset. Uusien määräysten tiukentava vaikutus on noin 30 prosenttia nykyisestä määräystasosta. Perinteisen hirsirakentamisen erityispiirteet on otettu huomioon muita seinärakenteita lievemmällä lämmöneristysvaatimuksella siten, että hirsirakentamisen osalta määräykset tiukkenevat vajaalla 20 prosentilla. Alan toimijoilla on vielä vuosi aikaa valmistautua uusiin määräyksiin, jotka tulevat voimaan 1.1.2010.

Nyt tehdyn rakentamismääräysten uusimisen taustana on Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan sitoumukset päästöjen vähentämiseksi ja energiatehokkuuden parantamiseksi sekä valtioneuvoston syksyllä hyväksymä energia- ja ilmastopoliittinen selonteko.

"Koska rakennuskannan osuus koko maan energiankulutuksesta on jopa 40 % ja kasvihuonekaasupäästöistäkin noin 30 %, sen paremmin kansallisten kuin kansainvälisten ilmastositoumustemme täyttäminen on mahdotonta ilman olennaista parannusta rakennuskannassa. Hyväksytyn muutoksen tavoitteena on siirtyminen kohti matalaenergiarakentamista kuitenkin siten, että uusi tasonkiristys on odotettavissa jo lähivuosina. Rakentamismääräysten rakenteen muutos ja seuraavat tiukennukset onkin tarkoitus toteuttaa uusittavana olevan rakennusten energiatehokkuusdirektiivin mukaisesti viimeistään vuonna 2012, jolloin siirryttäisiin samalla kokonaisenergiankulutukseen perustuvaan sääntelyyn ja mahdollisesti primäärienergiakertoimien käyttöön", toteaa asuntoministeri Jan Vapaavuori.

Rakenteiden kosteustekniseen toimivuuteen kiinnitetty erityistä huomiota

Tiukennetut energiatehokkuusvaatimukset asettavat rakennusalan toimijoille haasteen. Pelkkä kustannustehokas energiatehokkuuden parantaminen suunnittelussa ja rakentamisessa ei riitä, vaan samalla on erityisesti varmistettava, että käytettävät rakenteet ja suunnitteluratkaisut toimivat myös kosteusteknisesti oikein. Selvitysten mukaan mahdolliset kosteusriskit eivät olennaisesti lisäänny matalaenergiatason rakenteissa verrattuna nykyisen määräystason mukaan tehtyihin rakenteisiin. Jos suunnittelun ja toteutuksen laatu paranee energiatehokkaita rakenteita käytettäessä, rakenteiden kosteusriskit voivat tätä kautta myös pienentyä.

Mahdollisten kosteusriskien suuren yhteiskunnallisen merkityksen takia ympäristöministeriö teetti määräysten taustaksi Tampereen teknillisellä yliopistolla selvityksen matalaenergiatason rakenteiden toimivuudesta. Raportissaan yliopisto esitti rakenteiden lämmönläpäisykertoimille lievempiä kiristyksiä suhteessa ministeriön lausuntokierroksella olleeseen määräysluonnokseen. Ministeriön VTT:llä teetättämän jatkoarvioinnin mukaan rakenteiden kosteustekninen toimivuus ei kuitenkaan aseta rajoituksia lämmöneristystason parantamiselle jopa 40 prosentilla.

"Uusien kosteusongelmien välttämiseksi olemme toteuttaneet rakennusten energiatehokkuutta koskevat kiristystavoitteet ottaen huomioon TTY:n selvityksen rakennekohtaiset suositukset. Tämän takia rakennuksen ulkoseinää, alapohjaa ja ovia koskevat uudet U-arvovaatimukset on hyväksytyissä määräyksissä lievennetty alkuperäisestä esityksestä. Olemme tältä osin pelanneet hieman varman päälle, minkä seurauksena määräysten energiatehokkuutta kiristävä taso asettuu aivan aiemmin määritellyn 30 – 40 %:n tavoitetason alarajalle", toteaa Vapaavuori.   

Nyt annetuissa määräyksissä rakentamismääräysten rakennetta ei ole muutettu. Määräysten tiukentava vaikutus kohdistuu rakennuksen lämpöhäviöön, joka keskeisesti vaikuttaa rakennuksen energiatehokkuuteen. Rakennuksen lämpöhäviö muodostuu rakennuksen vaipan (seinät, yläpohja, alapohja, ikkunat ja ovet), ilmanvaihdon ja vuotoilman lämpöhäviöiden yhteenlasketusta kokonaisuudesta.

Alentuneet energiakustannukset korvaavat kasvavat rakennuskustannukset

Annetut määräykset tulevat arvioiden mukaan nostamaan rakennuskustannuksia 2 - 6 prosenttia. Lisäkustannukset tulevat ajan saatossa kuitenkin pienenemään, kun uusista menetelmistä tulee normaalikäytäntöjä. Rakennuksen käytön aikaiset alentuneet energiakustannukset kattavat kuitenkin ajan mittaan rakentamisvaiheen lisäkustannukset.

Linkki: Suomen rakentamismääräyskokoelma

Lisätietoja

Rakennusneuvos Raimo Ahokas, ympäristöministeriö, p. 050 572 6351,
etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Yli-insinööri Pekka Kalliomäki, ympäristöministeriö, p. 050 572 6359,
etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Ryhmäpäällikkö, rakennusneuvos Teppo Lehtinen, ympäristöministeriö, p. 050 517 9202, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Energiatehokkuutta parantavat rakentamismääräykset annettu

Ympäristöministeriö on 22.12.2008 antanut uudet energiatehokkuutta parantavat rakentamismääräykset. Uusien määräysten tiukentava vaikutus on noin 30 prosenttia nykyisestä määräystasosta. Perinteisen hirsirakentamisen erityispiirteet on otettu huomioon muita seinärakenteita lievemmällä lämmöneristysvaatimuksella siten, että hirsirakentamisen osalta määräykset tiukkenevat vajaalla 20 prosentilla. Alan toimijoilla on vielä vuosi aikaa valmistautua uusiin määräyksiin, jotka tulevat voimaan 1.1.2010.

Nyt tehdyn rakentamismääräysten uusimisen taustana on Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan sitoumukset päästöjen vähentämiseksi ja energiatehokkuuden parantamiseksi sekä valtioneuvoston syksyllä hyväksymä energia- ja ilmastopoliittinen selonteko.

"Koska rakennuskannan osuus koko maan energiankulutuksesta on jopa 40 % ja kasvihuonekaasupäästöistäkin noin 30 %, sen paremmin kansallisten kuin kansainvälisten ilmastositoumustemme täyttäminen on mahdotonta ilman olennaista parannusta rakennuskannassa. Hyväksytyn muutoksen tavoitteena on siirtyminen kohti matalaenergiarakentamista kuitenkin siten, että uusi tasonkiristys on odotettavissa jo lähivuosina. Rakentamismääräysten rakenteen muutos ja seuraavat tiukennukset onkin tarkoitus toteuttaa uusittavana olevan rakennusten energiatehokkuusdirektiivin mukaisesti viimeistään vuonna 2012, jolloin siirryttäisiin samalla kokonaisenergiankulutukseen perustuvaan sääntelyyn ja mahdollisesti primäärienergiakertoimien käyttöön", toteaa asuntoministeri Jan Vapaavuori.

Rakenteiden kosteustekniseen toimivuuteen kiinnitetty erityistä huomiota

Tiukennetut energiatehokkuusvaatimukset asettavat rakennusalan toimijoille haasteen. Pelkkä kustannustehokas energiatehokkuuden parantaminen suunnittelussa ja rakentamisessa ei riitä, vaan samalla on erityisesti varmistettava, että käytettävät rakenteet ja suunnitteluratkaisut toimivat myös kosteusteknisesti oikein. Selvitysten mukaan mahdolliset kosteusriskit eivät olennaisesti lisäänny matalaenergiatason rakenteissa verrattuna nykyisen määräystason mukaan tehtyihin rakenteisiin. Jos suunnittelun ja toteutuksen laatu paranee energiatehokkaita rakenteita käytettäessä, rakenteiden kosteusriskit voivat tätä kautta myös pienentyä.

Mahdollisten kosteusriskien suuren yhteiskunnallisen merkityksen takia ympäristöministeriö teetti määräysten taustaksi Tampereen teknillisellä yliopistolla selvityksen matalaenergiatason rakenteiden toimivuudesta. Raportissaan yliopisto esitti rakenteiden lämmönläpäisykertoimille lievempiä kiristyksiä suhteessa ministeriön lausuntokierroksella olleeseen määräysluonnokseen. Ministeriön VTT:llä teetättämän jatkoarvioinnin mukaan rakenteiden kosteustekninen toimivuus ei kuitenkaan aseta rajoituksia lämmöneristystason parantamiselle jopa 40 prosentilla.

"Uusien kosteusongelmien välttämiseksi olemme toteuttaneet rakennusten energiatehokkuutta koskevat kiristystavoitteet ottaen huomioon TTY:n selvityksen rakennekohtaiset suositukset. Tämän takia rakennuksen ulkoseinää, alapohjaa ja ovia koskevat uudet U-arvovaatimukset on hyväksytyissä määräyksissä lievennetty alkuperäisestä esityksestä. Olemme tältä osin pelanneet hieman varman päälle, minkä seurauksena määräysten energiatehokkuutta kiristävä taso asettuu aivan aiemmin määritellyn 30 – 40 %:n tavoitetason alarajalle", toteaa Vapaavuori.   

Nyt annetuissa määräyksissä rakentamismääräysten rakennetta ei ole muutettu. Määräysten tiukentava vaikutus kohdistuu rakennuksen lämpöhäviöön, joka keskeisesti vaikuttaa rakennuksen energiatehokkuuteen. Rakennuksen lämpöhäviö muodostuu rakennuksen vaipan (seinät, yläpohja, alapohja, ikkunat ja ovet), ilmanvaihdon ja vuotoilman lämpöhäviöiden yhteenlasketusta kokonaisuudesta.

Alentuneet energiakustannukset korvaavat kasvavat rakennuskustannukset

Annetut määräykset tulevat arvioiden mukaan nostamaan rakennuskustannuksia 2 - 6 prosenttia. Lisäkustannukset tulevat ajan saatossa kuitenkin pienenemään, kun uusista menetelmistä tulee normaalikäytäntöjä. Rakennuksen käytön aikaiset alentuneet energiakustannukset kattavat kuitenkin ajan mittaan rakentamisvaiheen lisäkustannukset.

Linkki: Suomen rakentamismääräyskokoelma

Lisätietoja

Rakennusneuvos Raimo Ahokas, ympäristöministeriö, p. 050 572 6351,
etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Yli-insinööri Pekka Kalliomäki, ympäristöministeriö, p. 050 572 6359,
etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Ryhmäpäällikkö, rakennusneuvos Teppo Lehtinen, ympäristöministeriö, p. 050 517 9202, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

22.12.2008