takaisin

Kansainvälinen energiajärjestö IEA on myöntänyt täydet viisi tähteä Suomelle tehokkaasta tavasta käyttää energianhankinnassa yhdistettyä lämmön ja sähkön tuotantoa. Järjestö julkaisee ensi kertaa arvioitansa eri maiden yhdistetyn lämmön ja sähkön tuotannon sekä kaukolämmön tilanteista.

IEA pitää yhdistettyä lämmön ja sähkön tuotantoa yhtenä tehokkaimmista ja tärkeimmistä maailmanlaajuisista energiantuotannon tehostamiskeinoista. Järjestö korostaa myös kaukolämmityksen merkitystä tehokkaana keinona vähentää hiilidioksidipäästöjä rakennusten lämmityksessä.

IEA arvioi eri valtioiden energiapoliittisia toimenpiteitä kahden strategisen tavoitteensa kautta. Strategisia tavoitteita ovat valtioiden energiahuoltovarmuuden parantaminen sekä energiantuotannon ympäristövaikutusten hillitseminen. Yhteistuotanto edistää molempia tavoitteita.

IEA on viime vuosina aktiivisesti pyrkinyt edistämään yhdistettyä lämmön ja sähkön tuotantoa eri puolilla maailmaa. Yhteistuotanto on tuntematon käsite jopa useissa Euroopan maissa, vaikka sitä käytetään laajasti muun muassa Pohjoismaissa.

Yhteistuotanto on eittämättä tehokkain tapa hyödyntää eri polttoaineiden energiasisältö mahdollisimman hyödyllisesti. Yhteistuotantolaitoksen hyötysuhde voi kohota jopa 90 prosenttiin. Yhteistuotannon tehokkuuden ansiosta ympäristöpäästöt ovat noin 30 prosenttia pienempiä kuin tuotettaessa vastaava energia erillisissä sähkön ja lämmön tuotantolaitoksissa.

IEA:n arviossa annetaan Suomelle tunnustusta niin ikään kaukolämmön ja –jäähdytyksen hyödyntämisestä, teollisuuden lämmön ja sähkön yhteistuotannosta sekä biopolttoaineiden tehokkaasta hyödyntämisestä yhteistuotannossa.

Yhteistuotanto ja kaukolämpö ovat monipuolista ja tehokasta energiaa, jota voidaan tuottaa useilla polttoaineilla ja tekniikoilla. Uusiutuvien energialähteiden lisääntyvän käytön myötä tuotantomuotojen ympäristömyötäisyys ja tehokkuus kasvavat entisestään.

Useat EU-maat eivät ole vielä hyödyntäneet yhteistuotantoa, kaukolämpöä ja kaukojäähdytystä omassa energianhankinnassaan. Kiristyvien ilmasto- ja ilmanlaatuvaatimusten sekä energiatehokkuuden näkökulmasta yhteistuotannolla ja siihen liittyvällä osaamisella on tulevaisuudessa kuitenkin kysyntää.


IEA:n arvio Suomen lämmön ja sähkön yhteistuotannosta on 
IEA The International CHP/DHC Collaborative – Advancing Near-Term Low Carbon Technologies –sivulla http://www.iea.org/g8/chp/profiles/Finland.pdf.

Lisätiedot:
Johtaja Jari Kostama, puh. 050 3011 870
Asiantuntija Anna-Maria Länsimies, puh. 040 539 8563

 

Tausta-artikkeli:

Suomessa säästetään miljoonia hiilidioksiditonneja arkiratkaisuilla

LÄMMÖN JA SÄHKÖN YHTEISTUOTANTO
VIELÄ INNOVAATIO MUUALLA

Kansainvälinen energiajärjestö IEA on lähtenyt aktiivisesti edistämään lämmön ja sähkön yhteistuotannon sekä kaukolämmön roolia osana kestävää maailmanlaajuista energiajärjestelmää.

Yhteistuotannon ja kaukolämmön edut ovat monelle suomalaiselle tuttuja. Suomessa säästetään kaukolämmön ja sähkön yhteistuotannon avulla vuosittain noin seitsemän miljoonaa tonnia hiilidioksidipäästöjä verrattuna tilanteeseen, jossa sähkö ja lämpö tuotettaisiin erillisesti.

Energiajärjestelmämme on rakentunut pitkälti kylmän ilmaston, energiaa käyttävän teollisuuden, pitkien etäisyyksien ja tuontipolttoaineiden käytön varaan, joten tehokkuuskysymyksiä on jouduttu miettimään aina. Meillä yhteistuotanto ja kattava kaukolämpöverkko ovat arkipäivää, mutta niiden kansainvälisessä tunnettuudessa on vielä paljon parantamisen varaa.

Yhteistuotannon hyötysuhde on parhaimmillaan jopa yli 90 prosenttia. IEA on jo aiemmin nostanut kansainväliseksi esimerkiksi Helsingin Energian, joka tuottaa 92 prosenttia lämmöstä yhteistuotannolla. Yhtiöllä on lisäksi kasvava kaukojäähdytysmarkkina.

Helsingissä säästetään vuositasolla yhteensä 2,7 miljoonaa hiilidioksidipäästöjä kaukolämmöllä ja –jäähdytyksellä verrattuna tilanteeseen, jossa sähkö ja lämpö tuotettaisiin erillistuotantona. Toinen IEA:n mainitsema suomalainen merkkituote on maailman suurin biomassaa käyttävä voimalaitos Alholmens Kraft Pietarsaaressa.

Yhteistuotannon ja kaukolämmön edistäminen ei sinällään ole uutta IEA:n toiminnassa. Vuodesta 1983 lähtien IEA on koordinoinut alan tutkimusta kolmevuotisten valtioiden välisten yhteistyösopimusten kautta. Energiateollisuus ry (aiemmin Suomen Kaukolämpöyhdistys SKY ry) sekä suomalaiset tutkimuslaitokset, korkeakoulut ja yritykset ovat olleet ohjelmassa aktiivisesti mukana alusta lähtien.

Lämmitys- ja jäähdytysratkaisuja on totuttu pitämään paikallisina kysymyksinä. Niihin kiinnitetään elintason noustessa yhä enemmän huomiota ja oikeilla ratkaisuilla voidaan saavuttaa merkittäviä säästöjä kasvihuonekaasujen päästöissä.

Kansainvälistä huomiota rakennusten lämmitys ja jäähdytys on alkanut saada ilmastonmuutoksen myötä, sillä EU:n tasolla rakennusten energian käyttö kattaa noin 40 prosenttia primäärienergian kulutuksesta.

Joustavana ja monipuolisena tekniikkana sekä yhteistuotanto että kaukolämpö ja –jäähdytys mukautuvat monenlaisiin paikkoihin ja olosuhteisiin. Lämmöntuotanto ei ole sidottu yksittäisiin polttoaineisiin ja energialähteisiin. Kaukolämpönä voidaan käyttää sellaisiakin teollisuuden energiavirtoja, jotka muuten jäisivät kokonaan hyödyntämättä.

Lähtökohtaisesti ainoa edellytys on, että lämmön käyttäjiä on riittävästi. Yhteistuotannolla ja keskitetyllä lämmönjakelulla haetaankin ratkaisuja nimenomaan kaupunkien ja taajamien energiahaasteisiin.

Lämmön ja sähkön yhteistuotanto on merkittävä osa ympäristön huomioivaa, huoltovarmaa ja tehokasta nykyaikaista energiajärjestelmää. Yhteistuotanto mahdollistaa myös teollisuuden tuottaman hukkalämmön hyötykäytön vaikkapa ympäröivän yhdyskunnan lämmitykseen.

Järjestelmän tehokkuus perustuu siihen, että osa voimalaitoksen kattilassa tuotettavasta lämmöstä muunnetaan sähköenergiaksi ja loput käytetään rakennusten ja käyttöveden lämmitykseen tai teollisuuden prosessihöyrynä.

Erillisessä tuotannossa sähkö joudutaan tuottamaan enimmillään noin 40 prosentin hyötysuhteella. Keskitetyn energiantuotannon etuja ovat puolestaan päästöjen voimalaitoksilta edellytetyt tehokkaat puhdistusjärjestelmät sekä järjestelmän ammattimainen ylläpito ja toimitusvarmuus.

Yhteistuotantolaitosten käytettävyyttä rajoittaa kuitenkin lämpöä tarvitsevien kohteiden riittävyys. Verkoston rakentaminen edellyttää investointeja, joiden jakaminen useamman käyttäjän kesken on järkevää.

Yhteistuotantolaitokset edellyttävät kattavaa kaukolämpöverkkoa, jota monessa EU-maassa ei ole. Kiristyvien ilmasto- ja ilmanlaatuvaatimusten sekä energiatehokkuuden näkökulmasta yhteistuotannolla ja siihen liittyvällä osaamisella on tulevaisuudessa kuitenkin kysyntää.

31.10.2008